web stats
diashow
Juhani Hakala

Ajankohtaista

Viha ja käärme

Lue lisää »

Kirkko ja meditointi

Lue lisää »

Yksi vai monta Jumalaa?

Lue lisää »

Muualla verkossa

Jaa eteenpäin

Juhani Hakala

Juhani Hakala potrettikuva

Tapahtumakalenteri

Ma Ti Ke To Pe La Su
      1 2 3 4
5 6 7 8 9 10 11
12 13 14 15 16 17 18
19 20 21 22 23 24 25
26 27 28 29 30    
Tietotori

Alkoholipolitiikalla on keinoja


ALKOHOLIPOLITIIKALLA ON KEINOJA

Viime aikoina on puhuttu vain alkoholiveron toinen toistaan huonommista
vaihtoehdoista, vaivuttu toivottomuuteen ja syytetty alkoholipolitiikkaa
ajalehtimisesta. Kuitenkin unohdetaan, että Suomessa on edelleen
alkoholijärjestelmä, jota voidaan kehittää ja joka jo olemassaolollaan voi
ehkäistä haittoja.

Tilanne on kuitenkin sen verran vakava Viron EU-jäsenyyden takia, että
eduskunnan tulee selvittää itselleen alistutaanko vai taistellaanko ja jos
taistellaan, niin millä välinein. Esitän parlamentaarista alkoholikomiteaa
mahdollisimman pikaisesti ja alkoholia hallitusohjelmaa aivan toisella
vakavuudella kuin nyt on esitetty.

Alkaa olla kiire. Pian maahan tulee "ennennäkemättömän" hyvää viinaa Virosta,
jonka laadusta ei ole takeita. Tilastoimaton kulutus on 15 %
kokonaiskulutuksesta ja tästä maahantuonnin osuus on 55 % - vielä. Alkoholivero
on tärkein keino kulutuksen kasvun hillitsemiseksi. Mutta jos valtakunnalliset
keinot loppuu on tarjolla käyttämättömiä kunnallisia keinoja.

Alkoholin aiheuttamat vauriot ja järjestyshäiriöt ovat ainoa asumisen haitta,
johon kunnalla ei ole mitään vaikutusvaltaa ja eikä haluakaan sen puoleen.
Alkoholi tuottaa valtiolle 1,5 mrd euroa ja sen aiheuttamat yhteiskunnalliset
kustannukset ovat maksimissaan kolme kertaa tätä suuremmat. Näistä
kustannuksista tulee kuntien maksettavaksi arviolta 80 %. Kun alkoholitulot
eivät kuitenkaan riitä alkoholin haittojen hoitoon, niin miksi ei
korvamerkittäisi Alkon ylijäämää ja alkoholiveron tuottoa kuntien
ennaltaehkäisevään työhön ja päihdehuoltoon. Jos joskus kunnat vielä myöntävät
lupia ja valvoisivat, kuten muissa pohjoismaissa, saisivat ne näistäkin lupa-
ja valvontamaksuja. Ja kun vielä päällekkäistä työtä tekevät ennaltaehkäisy-,
hoito-, valvontaviranomaiset jne. saataisiin yhteistyöhön kunnan sisällä ja
kuntien välillä.

Kunnilla on myös muita keinoja vaikuttaa alkoholihaittoihin kuten kaavoitus- ja
rakennusmääräyksillä, katukäytävien muuttamisella terasseiksi, nuorten ja lasten
kulttuuri- ja liikuntaharrastuksilla jne.

Alkoholin myynti on luvanvaraista ja tätä järjestelmää voidaan aina kiristää.
Valvotun anniskelun osalta näin onkin jatkuvasti tehty, tosin keskiolut on
korvautunut viinalla monessa kapakassa.. Elintarvikeliikkeiden alkoholin
vähittäismyynnissä keskusteluttaa huono ikäkontrolli, kioskit ja huoltoasemat,
joista jotkut elää alkoholin myynnillä. Alko hyödyntää härskisti sille
kansaterveyden perustella suotua monopoliasemaa myyntinsä lisäämiseksi. Sen
myynti kasvaa ylivoimaisesti eniten alkoholin eri jakeluteistä. Alko ohjaa
asiakasvirtoja ja on monen marketin sisäänvetomyymälä. Jos ne ovat jo
marketeissa, niin miksi marketit sitten eivät saisi myydä alkoholia? Mihin
tarvitaan monopolia kysyy päivittäistavarakauppa?

Päivittäistavarakauppa vaatii myös viinejä maitokauppoihin, jotta vanhuksilla
säilyy lähikauppapalvelu. Niin säilyy myös alkoholisteilla, lapsilla ja
nuorillakin

Asenteista on puhuttu kovin viime aikoina. On puhuttu esimerkin voimasta ja
lehdistön vastuusta. Miten ja mikä viranomainen valistusta tekisi? Onko
Suomessa riittävästi resurssoitua viranomaista, jolla olisi vastuu
alkoholipolitiikan keinojen koordinoidusta ja yhteensovitetusta käytöstä?
Alkoholi nähdään pahimpana kansaa tappavana sairautena (3000 kuolemaa/v), mutta
missä se näkyy? Nyt STM on siirtämässä vastuullaan olevaa alkoholihallintoa
kokonaan sisäasianministeriön resurssiohjaukseen.

Pekka Kuusen sanoin, että valvonnan tavoite on tehdä itsensä tarpeettomaksi.
tavoite on että jokainen meistä pystyy vastaamaan omasta alkoholin käytöstään
ja jokainen alkoholin myyjä kantaa vastuunsa terveydelle vaarallisen aineen
myynnissä.

16 500 luvan valvontaa koko maassa käytetään 9 henkilötyövuotta, vaikka
ravintolaelinkeino vaatii valvontaa valvontamaksujen katteeksi. Nyt valvonnalla
ei ole ennaltaehkäisevää vaikutusta kun tarkastaja käy kerran parissa vuodessa.
Resursseja tarvittaisiin rajusti lisää.  Lääninhallitus rahoittaa valvontaan
kerätyillä rahoilla muuta toimintaansa, mikä ei vastaa maksuperustelain
tavoitteita.  Viranomaisyhteistyössä, omavalvonnassa jne olisi vielä paljon
kehittämisen varaa.

Apu- ja määrärahoja ei tule antaa urheilulle, joka hankkii rahaa alkoholin
mainonnalla. Tärkein alkoholilain muuttamisen syy oli perustuslain kilpailun
vapauden pykälä kun sen pitäisi olla kansanterveyttä koskeva pykälä.

Ruotsissa alkoholipolitiikka on edelleen merkittävä ja vaikuttava. Meillä taas
on tehty ohjelmia tomuttumaan. Aitoa ja resurssoitua halua niiden
toteuttamiseen ei ole. Meillä on edessä keskioluen vapauttamista vastaava
kulutuksen kasvu-uhka. Silloin oli koordinoitu yksi Alkon organisaatio, nyt
hallinto on jakautunut moneen virastoon kahden ministeriön alaisuudessa.

Joten ei paiskata  kurahaalareita hiekkalaatikkoon, siellä on vielä paljon
uusiakin leluja käyttämättä. Yhteiskunnan korkeimpien päättäjien tulee
kokoontua laatikolle miettimään, mitä leluja käytetään kun yhdessä leikitään.

Junani Hakala
Kirjoittaja toimii suunnittelupäällikkönä
Tuotevalvontakeskuksen
alkoholihallinto-osastolla