web stats
diashow
Juhani Hakala

Ajankohtaista

Viha ja käärme

Lue lisää »

Kirkko ja meditointi

Lue lisää »

Yksi vai monta Jumalaa?

Lue lisää »

Muualla verkossa

Jaa eteenpäin

Juhani Hakala

Juhani Hakala potrettikuva

Tapahtumakalenteri

Ma Ti Ke To Pe La Su
      1 2 3 4
5 6 7 8 9 10 11
12 13 14 15 16 17 18
19 20 21 22 23 24 25
26 27 28 29 30    
Tietotori

Alkoholihaitat kasvaneet

ALKOHOLIHAITAT KASVANEET RAJUSTI


Stakesin erikoistutkija Pia Mäkelä kertoi alkoholiveron alennuksen aiheuttamista kasvaneista haitoista Alkoholi ja huumetutkijain seuran seminaarissa. Mäkelä esitteli n. 20 erilaista haittatunnuslukua vuodelta 2004: mm päihtyneiden säilöönotot, pahoinpitelyt, rattijuopumukset, alkoholikuolemat ja sairaudet, päihdehuollon käynnit jne. Useimmissa kasvu oli 10 %:n luokkaa, joissain jopa 30 % (alkoholimaksasairaudet). Vuonna 2005 kasvu taittui, mutta säilyi korkeammalla tasolla kuin tämän vuosikymmenen alkuvuosina, eli muutokset ovat pysyviä ja osa näkyy kuolemina vasta tulevaisuudessa.

Kun hallitus laski viinojen ja muiden väkevien juomien veroa 44 % vuonna 2004, lisäsi tämä alkoholikuolemia 20 %. Viinaveron alennuksen tavoite oli vähentää alkoholin matkustajatuontia. Tilastoimaton kulutus kuitenkin nousi 25 %. En muista historiasta näin suuria kulutuksen ja haittojen  kasvulukuja.  Katsooko hallitus onnistuneensa tavoitteissaan? Oliko lisäkuolemilla riittävä hinta?

Järkyttävintä asiassa on, että viimeksi kuin STM otti kantaa asiaan, se totesi, ettei ole riittävää näyttöä haittojen kasvusta. Kohta kaksi vuotta on mennyt, eikä mitään ole tapahtunut. Ainoastaan alkoholin mainontaa on luvattu kiristää. Kulutuksen kasvu oli kuitenkin rajuinta väkevissä juomissa (+15 %) ja niiden mainonta on jo kielletty.
Koko alkoholilainsäädäntö- ja järjestelmä pistää uusia. Nykyinen laki on monopoliajan holhouslaki, ei kansalaisyhteiskunnan laki. Maahan tulisi luoda alkoholiviranomainen, joka vastaa alkoholipolitiikan ja alkoholiohjelman toteutuksesta siihen liitettävien tutkimusyksiköiden tuottaman tiedon pohjalta. Tällainen virallinen esitys on jo tehty (Jussi Huttusen työryhmä).

Nyt tehty alkoholihallinnon siirto lääneihin oli naurettava. Keskushallinto Tuotevalvontakeskus tekee edelleen hallintoa ja lääneihin palkattiin noin 20 ihmistä lisää. Alueellistamisen ja ”keventämisen” seurauksena syntyi kaksinkertainen hallinto ja miehitys.

Uusi viranomainen tekisi yhteistyötä muiden valtakunnan tason viranomaisten ja järjestöjen kanssa ja sillä olisi suora kontakti eduskunnan Päihde- ja raittiusasian valiokuntaan. Erityisen tärkeää on nähdä alkoholihallinto osana ennaltaehkäisevää päihdetyötä myös paikallisella tasolla. Viime vuoteen asti on keskitetty alkoholihallinto ollut oma muista välittämätön linnakkeensa. Hallinnon siirto lääneihin lähensi yhteistyötä esim. ennaltaehkäisyn, päihdehuollon, koulun, sos. ja terveyspuolen, poliisin jne kanssa. Sama yhteistyö pitäisi syntyä kuntiin ja alkoholihallinnon keinoineen pitää olla osa tätä yhteistyötä. Läänin alkoholihallinto voi sulkea suurkuluttajien korkeakouluja, lähiökapakoita, kun sillä on riittävä paikallinen tieto.

Kun valtakunnan tason koordinoiva viranomainen nyt puuttuu, tulee STM:n pikaisesti analysoida rajusti kasvaneet alkoholihaitat ja miettiä miten niihin voidaan vaikuttaa alkoholihallinnon keinoin. Sillä on paljon keinoja, jos ne vain haluttaisiin hyödyntää.

Itse keinoista veron korotus olisi nopein ja vaikuttavin keino. Sen vastustajille sanoisin, että kannattaisi miettiä mikä hinta on 3500 alkoholikuolemalla. Vuosina 1993-2004 alkoholivalvonta on ollut olematonta ja haitat sen mukaisia. Maitokaupoista saa eri koeostotestien mukaan kaksi kolmesta alaikäisestä alkoholia (tulokset vaihtelee 50-80 %:n välillä).  Tarvitaan laaja-alaista (ml elinkeino, työntekijä- ja työnantajajärjestöt) ja valtakunnan tasolla koordinoitua yhteistyötä haittojen poistamiseksi ja torjunnaksi ja mikä tärkeintä myyjän oman vastuun kasvattamiseksi. Tämä on alkoholiohjelman tavoite, joka on jäänyt kuolleeksi kirjaimeksi toteuttajan puutteessa.

Alkoholitutkijoiden mukaan vuosituhannen alussa järjestelmä haitat lisääntyivät voimakkaasti, mikä näkyi myös kaupunkien järjestyssääntötehtailuissa. Suurin ongelma ovat runsaslukuiset ja kannattamattomat lähiökapakat. Asukkaat ovat toivottomia, kun eivät voi vaikuttaa lähiympäristönsä örisijöihin.  Alkoholilaki tulee muuttaa siten, että kunnalla ja sen asukkailla on oikeus ja mahdollisuus vaikuttaa lupaprosessin avulla asuinympäristönsä alkoholisoitumiseen.

STM:llä olisi käytössään valtava keinovalikoima vaikuttaa alkoholihaittoihin. Nyt se vain kädet ristissä toteaa, että alkoholihallinto toimii vajaa 50 %:sti, kun valtakunnan tason koordinointi ja ohjaus puuttuu. Samaa valittaa läänien alkoholihallinto.

Juhani Hakala
Espoon päihdeasiain neuvottelukunnan
jäsen