Ajankohtaista
Muualla verkossa
Jaa eteenpäin
Juhani Hakala
 |
Tapahtumakalenteri
| Ma | Ti | Ke | To | Pe | La | Su |
| 1 | 2 | 3 | 4 | |||
| 5 | 6 | 7 | 8 | 9 | 10 | 11 |
| 12 | 13 | 14 | 15 | 16 | 17 | 18 |
| 19 | 20 | 21 | 22 | 23 | 24 | 25 |
| 26 | 27 | 28 | 29 | 30 | 31 |
Alkoholipolitiikan uudelleenarviointi
Alkoholipolitiikan uudelleenarviointi 2.8.13
Peruspalveluministeri Huovisen mukaan (HS Mielipide 2.8) ”….alkoholin saatavuutta on lisätty vuoden 1995 jälkeen ilman, että päätöksen vaikutuksia alkoholihaittoihin olisi arvioitu millään tavalla”.
Yhteiskuntapolitiikkalehdessä (1/12) Alkon entinen pääjohtaja Heikki Koski kysyi onko alkoholipolitiikan aika ohi vuoden 1994 jälkeen, jolloin Alkon viranomaistehtävät siirrettiin Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskukseen (STTV)? Hänen johtopäätöksensä oli, että tuolloin syntyi ”alkoholipoliittinen valtatyhjiö” ja ”alkoholipolitiikan aika näytti olevan ohi”. Alkoholilain perustelujen mukaan alkoholijärjestelmä oli toiminut hyvin Alkossa, mutta EU:hun liittyminen edellytti monopolin ja viranomaistehtävien irrottamista toisistaan vuoden 1995 alusta.
Heikki Koski on oikeassa, mutta niin ei olisi tarvinnut olla. STTV:lle annettiin asetuksella melko vapaa mandaatti ja tehokkaat välineet alkoholipolitiikassa. Se ei kuitenkaan osannut käyttää niitä. Myös välit ministeriöön ja läänien tarkastajiin, joita STTV:n tuli ohjata, olivat huonot. Järjestelmä ei toiminut. STTV:n lopetettiin ja liitettiin Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastoon (VALVIRA) 1.1.2009 alkaen. STTV:stä ei muodostunut sellaista yhteiskunnallista toimijaa ja vaikuttajaa alkoholiasioissa kuin Alko oli aiemmin ja Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos nykyään.
Valtion tarkastusvirasto suoritti tarkastuksen STTV:ssä (85/2004). Se arvosteli voimakkaasti viraston huonoa tietojärjestelmää sekä sitä, että virasto ei toteuta alkoholipolitiikkaa, mikä tehtävä sille oli asetuksella annettu.
Vuoden 1995 alkoholilaki oli huonosti valmisteltu ilman laajaa poliittista keskustelua. Esim. keskioluen uudet kioski- ja huoltoasemamyynnit eivät juurikaan aiheuttaneet kritiikkiä. Tämä muutos oli epäonnistunut senkin vuoksi, että alkoholin myynti- ja anniskelupisteitä ei valvottu. STM oli lopettanut kunnalliset tarkastajat ja Alkon valvonnan (vajaa paikallista 600 tarkastajaa). Uusien läänien tarkastajien aika meni em. vapautusten aiheuttamassa lupatyössä. Hekin olivat alussa Sisäasiainministeriön alaisia, jolla ei ollut mitään osaamista alkoholiasioissa. Seurauksena alkoholin myyntimääräysten noudattaminen löystyi erityisesti ravintoloissa (esim. tuplien anniskelu).
Anniskelulupien kasvua hillittiin alussa 2,5 vuotta hylkäämällä alkoholivaltaisten hakijoiden luvat. Korkein hallinto-oikeus teki kuitenkin vuosikymmenen tärkeimmän alkoholipoliittisen ratkaisun. Alkoholilaki on kirjoitettu tulkinnanvaraisesti ja KHO katsoi, ettei laki salli tarveharkintaa. Seurauksena 400 hylyn saanutta alkoholivaltaista ravintolaa sai luvat ja lähiöt alkoholivaltaistuivat. Heikkotasoisillekin keskiolutravintoloille oli pakko myöntää väkevien juomien anniskeluoikeudet, jos muut edellytykset täyttyivät. Lakia olisi tullut ehdottomasti selventää tältä osin.
KHO:n perustelu oli melko ontuva. Sen mukaan elinkeinon harjoittamisen vapaus on taattu perustuslaissa. Jos näin on, niin miksi kuitenkin alkoholin myyntiä rajoitetaan luvanvaraisuudella ja alkoholimonopolilla?
Ministeri Huovisen kaipaamaa perusteellisempaa selvitystä kaipaisi myös raittiusmies pääministeri Vanhasen läpiajama alkoholin hintojen lasku (v. 2004), joka lisäsi kulutusta räjähdysmäisesti (Viron EU-jäsenyys ja halpa viina).
Vuoden 1994 jälkeen alkoholipolitiikassa on enemmänkin ajauduttu kuin ohjattu. On puuttunut selkeä viranomainen, joka olisi ottanut vastuun alkoholipolitiikasta. Tämä on myös syytä huomioida uuden alkoholilain valmistelussa.
Juhani Hakala
Kehittämispäällikkö
Alkoholihallinto-osasto 1974-2005
| ||