Ajankohtaista
Muualla verkossa
Jaa eteenpäin
Juhani Hakala
 |
Tapahtumakalenteri
| Ma | Ti | Ke | To | Pe | La | Su |
| 1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | 7 |
| 8 | 9 | 10 | 11 | 12 | 13 | 14 |
| 15 | 16 | 17 | 18 | 19 | 20 | 21 |
| 22 | 23 | 24 | 25 | 26 | 27 | 28 |
| 29 | 30 |
KUNNALLISTEN PÄÄTTÄJIEN EDELLYTYKSET
KUNNALLISTEN PÄÄTTÄJIEN EDELLYTYKSET
Charlotta Niemistö kirjoitti (H:S:1.9.) ajatuksia herättävästi kunnallisen päättäjän edellytyksistä. Hän kysyy tulisiko kunnallisvalliehdokkaan olla poliittisesta koneistosta vapaa kunnan asukas, koska poliitikko ja asukas eivät kohtaa. Sairaudesta olen samaa mieltä, lääkkeistä en.
Olen Charlotan kanssa samaa mieltä siitä, että useimmat valtuutetut ovat asukkaiden käytössä vain ennen vaaleja. Itse olen ollut mukana asukastyössä liian usein ainoana valtuutettuna. Kerran erään valtuutetun kysymys kuvaa monien asennetta: kuka (=kaupungin virkamies) on päättänyt ja millä valtuuksilla. Eli älä ole aktiivinen, virkamies hoitaa asiat puolestasi. Asukastyössä ei ole valtuuksia eikä organisatorisia rajoja.
Meillä Espoonlahdessa osallisuushankkeen tavoitteena on, että asukkaat on saatava äänestämään, sillä kun he äänestävät, ottavat he vastuuta itsestään ja ympäristöstään. Kun he äänestävät paikallista ehdokasta, he takaavat, että lähiön asioita ajetaan: mitä enemmän valtuutettuja on alueelta, sitä paremmin asiat etenee.
Minusta valtuutetulla on kaksi tehtävää. Ajaa paikallisia asioita ja lisätä asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia, -kykyä ja -halua. Olemalla mukana asukastyössä verkosto syntyy itsestään. Valtuutetun velvollisuus on pitää äänestäjään yhteyttä – ei äänestäjän. Minusta juuri luottamushenkilöiden vähäinen kiinnostus asukastyöhön on yksi syy siihen miksi ehdokkuus ei kiinnosta.
Meillä ei Espoonlahdessa ole ollut erimielisyyksiä millään tasolla eri puolueiden kesken paikallisista asioista. Erot tulevat kuntatason isoissa periaatteellisissa asioissa, kuten tuottaako palvelut kaupunki vai yksityinen, mikä on peruspalvelujen taso jne. Yleensä kai ryhmät antavat vapaat kädet asukaslähtöisten hankkeiden ajamisessa. Näin ainakin on meillä.
Kaupunki voisi monin tavoin lisätä asukkaiden aktiivisuutta, mikä lisäisi äänestysaktiivisuutta. Kaupunki voisi antaa 1-2 miljoonan lähiökohtaisen vuosittaisen kunnostusmäärärahan, jonka käytöstä asukkaat vastaavat (ostavat esim. palveluja kaupungilta). Ovathan puut ja puistot asukasta varten. Nyt yleensä asukkaat ovat kiitettävästi mukana lähiön kunnostuksen suunnittelussa, mutta heillä ei ole mitään päätösvaltaa toteuttamistavasta ja tasosta, -järjestyksestä, aikataulusta jne.
Ihmisläheisyydestä sen verran, että siinä on tapahtunut muutos. Valtuusto päättää suurista linjoista ja strategioista. Ihmistä lähellä oleva päätöksenteko on siirtynyt lautakuntiin, joiden merkitystä tulee jatkossa korostaa kunnallisessa päätöksenteossa. Osa valtaa on siirtynyt virkamiehille, joihin ei voi enää vaikuttaa demokraattisella päätöksenteolla. Tämä vaatii heidän roolinsa ja resurssiensa uudelleen miettimistä, onhan periaatteessa asukas työnantaja.
Isoissa kaupungeissa valtuustossa on 67 jäsentä, jotka kuuluvat puolueisiin, myös sitoutumattomat ovat puolue ja ottavat poliittista kantaa. Yksi puolueisiin sitoutumaton asukasjäsen ei taatusti saa mitään aikaan. Samalta alueelta ei saa riittävän montaa ”epäpoliittista” asukasedustajaa. Asukasyhdistys ei päätä valtuustossa vaan poliittisesti sitoutuneet päättäjät, joiden tulee olla mukana asukasyhdistysten työssä. Tässä on tapahtumassa ilahduttavaa muutosta. Uskon ja toivon tuntemieni asukasaktiivien pääsevän valtuustoon.
Yksilöllisyyden lisääntyminen on vähentänyt kiinnostusta demokratiaan. Toisaalta taas kansalaisvaltion tavoite on tuoda valta mahdollisimman lähelle asukasta. Olen hämmästynyt siitä kuinka vähän eri puolueet ovat kiinnostuneet paikallistason työn tukemisesta. Puolueosastot valitsevat paikalliset luottamushenkilöt. Puolueosastojen tulee olla paikallisdemokratian perusyksiköitä.
Charlotta myös kyseli, että tarvitseeko edustaja ammattitaitoa, kun sitä on virkamiehillä. Ei tarvitse, sillä muutenhan ei uusia ehdokkaita edes tulisi. Mutta kyllä valtuustotyötä täytyy opetella vuosi pari. Siellä ei yksilö saa mitään aikaan vaan yhteistoiminnassa muiden kanssa ja oman ryhmän tuella. Sekin vaatii opettelua ja verkostoja.
Juhani Hakala
Asukasaktivisti ja valtuutettu (sd)
Espoo
| ||