web stats
diashow
Juhani Hakala

Ajankohtaista

Viha ja käärme

Lue lisää »

Kirkko ja meditointi

Lue lisää »

Yksi vai monta Jumalaa?

Lue lisää »

Muualla verkossa

Jaa eteenpäin

Juhani Hakala

Juhani Hakala potrettikuva

Tapahtumakalenteri

Ma Ti Ke To Pe La Su
      1 2 3 4
5 6 7 8 9 10 11
12 13 14 15 16 17 18
19 20 21 22 23 24 25
26 27 28 29 30    
Tietotori

YKSITYINEN VAI KUNNAN TUOTANTO

YKSITYINEN VAI KUNNAN TUOTANTO


KTV:n Jarkko Eloranta kaipaili keskustelua (D 2.10) kunnallisesta ja yksityisestä tuotannosta. Tässä sitä tulee yksityistämisen ykköskunnasta Espoosta. Sen kyllä sanon heti, että yksityinen tuotanto sopii huippujen tasaajaksi ja aukkojen paikkaajaksi.

Hyvinvointivaltiossa on jokaisella oikeus ammattitaidolla tuotettuihin peruspalveluihin tasa-arvoisesti ja taloudellisesta asemasta riippumatta. Kunta tarjoaa tällaiset palvelut. Kunnan palveluissa pelaa käyttäjädemokratia joko suoraan tai poliitikkojen kautta. Kunnan suunnittelu on pitkäjänteistä, tuotannossa voidaan vaikuttaa itse suoraan palvelujen määrään ja laatuun. Yksityisiä palveluja tarjotaan – jos tarjotaan. Koko pitkä hoitoketju on kunnan sisällä ja samassa organisaatiossa. Hinnat ovat tiedossa, ne eivät muutu ja ovat yhdessä päätetyt.  Koko henkilöstö on sitoutunut kunnan toiminta-ajatukseen ja strategioihin.

Kunnassa on pitkä väestövastuinen hoitosuhde asiakkaaseen. On joku joka vastaa ja huolehtii vanhuksista ja vammaisista. Yksityisten palvelut pitää itse etsiä ja selvittää niiden sijainti, hinnat ja kaupungin osuus

Kunnan tuloksen mitta on paraneminen eli kustannusten väheneminen. Yksityisen tavoite on voitto, että asiakas palaa toistekin: mitä sairaammat asukkaat sitä enemmän töitä. Osa voitosta maksetaan verovaroista. Yksityisillä on myös jääviysongelmia. Konkurssit ovat usein lopettaneet yksityisten tuotannon kesken, esim. koulurakentamisessa.

Pitkällä tähtäimellä syvällistä, moniammatillista ja monipuolista ammattitaitoa vaativat tapaukset jäävät kunnalle, yksityiset kuorivat helpot tapaukset. Ja sitten sanotaan, että kunnan palvelut ovat kalliita.

Kunnan työsuhteet ja edut ovat pysyviä. Jokainen tietää minkälaisessa kurimuksessa yksityisten yhtiöiden linja-autonkuljettajat ovat. Se on hyvä esimerkki kiinteistön hoidon ohella myös siitä, että laatu heikkenee kilpailuttamisen seurauksena. Kilpailuttaminen on vähentänyt kilpailua ja monopolisoi tuotantoa. Monopoliasemassa sitten voikin nostaa hintoja.

Lainsäädäntö on tehty kunnan palvelujen mukaan. Yksityistä tuotantoa varten pitää rakentaa oma kontrollikoneistonsa, jotta lakia noudatettaisiin. Yksityisten laillisuus- ja taloudellisessa valvonnassa kunnan taito on huono.

Asukkaat haluavat tutkimusten mukaan kunnan palveluja. Espoossa on kunnan päiväkodeissa on ollut jonoja, mutta yksityisissä päiväkodeissa tyhjiä paikkoja.

Yksityistä tuotantoa puolustetaan taloudellisuudella, mutta ei ole uskallettu tehdä kattavia ja luotettavia vertailuja. Kyse on pelkästään ideologiasta. Espoossa kaupunki esim. maksaa yksityisten päiväkotien vuokria.

Espoossa rikottiin päivähoitolakia, koska oli päätetty, että puolet tuotannosta on yksityistä tuotantoa. Kun ei ollut yksityisiä tarjolla, ei kuntakaan voinut lisätä tuotantoaan. Yksityistä tuotantoa täytyy houkutella verovaroilla. Espoossa esim. on laitettu pari miljoonaa yhden koulun rakentamisen kilpailuttamisen tutkimiseen, ei rakentamiseen. Puhelinsoitto Niinistölle olisi kertonut mitä hän on mieltä rakentamisen kilpailuttamisesta esimerkkinä Lahdentie.

KTV:n tutkimuksen mukaan (Liisa Kähönen, Kokemuksia kilpailuttamisesta KTV 2/99) kilpailuttaminen laskee hintaa ja samalla laatua. Sopimuksia on jouduttu irtisanomaan esim. Espoossa huonon laadun vuoksi. Kilpailuttaminen ei ole lisännyt asiakkaan vaan tilaajan vapautta. Osaamattomat ja puolueelliset tilaajat ovat osoittautuneet ongelmiksi.


Juhani Hakala
Kaupunginvaltuutettu
Espoo