web stats
diashow
Juhani Hakala

Ajankohtaista

Viha ja käärme

Lue lisää »

Kirkko ja meditointi

Lue lisää »

Yksi vai monta Jumalaa?

Lue lisää »

Muualla verkossa

Jaa eteenpäin

Juhani Hakala

Juhani Hakala potrettikuva

Tapahtumakalenteri

Ma Ti Ke To Pe La Su
        1 2 3
4 5 6 7 8 9 10
11 12 13 14 15 16 17
18 19 20 21 22 23 24
25 26 27 28 29 30 31
Tietotori

Marxin opeinko meitä johdetaan Espoossa?



MARXIN OPEINKO MEITÄ JOHDETAAN ESPOOSSA?

Rahan mahti käy yli palvelujen tarpeen

Espoon oikeisto johtaa meitä Marxin opein. Tärkeää on vain raha ja pääoma. Tärkeää eivät ole kunnan perustehtävät, palvelujen määrä ja laatu, visiot ja strategiat, pitkäjännitteisyys. Vaikka Espoon talous on vielä kohtuullisessa kunnossa, raha sanoi syksyllä, että peruspalveluille ei ole riittävästi rahaa. Vain asukkaiden joukkoprotestit opetus- ja kulttuuritoimessa voittivat talouden mahdin.

Tilannetta kuvastaa hyvin se, että puolueiden yhteisissä vaalitilaisuuksissa oikeisto on alkuillasta niin perupalvelujen puolesta että. Illan puolivälissä painotus muuttuu: "meillä on niin huonot talousnäkymät edessä, ettei peruspalveluihin voi laittaa lisää rahaa". Oikeisto painaa silmittömästi hätäjarrua kun vähän haiskahtaakin talouden tiukkenemiselta kun vasemmisto haluaisi selvittää erilaisia painotuksia ja rahoitusvaihtoehtoja, jotta palvelujen taso voidaan säilyttää. Espoon talous on edelleen kuitenkin yksi maan parhaista.

Espoo säästää lyhytjännitteisyydessään lapsista ja nuorista: kouluista, nuorisotoimesta, kulttuurista ja liikunnasta. Kadulla odottavat potkittavat mummot, alkoholi ja huumeet. Tämä näkyy taatusti aikanaan säästöjä suurempina kustannuksina sosiaali- ja terveystoimessa ja mikä tärkeintä: elämän laadussa.

Kulttuuri on hyvä esimerkki siitä miten Espoon ajalehtii rahan ohjaamana ja päättää toiminnastaan vain vuosi kerrallaan. Kulttuuria  painotetaan Espoon visioissa, strategiassa ja imagossa. Kuitenkin sitä supistettiin rajusti. Toiminnan vieminen lähelle asukasta on strategian tärkein tavoite mutta paikallisen asukas- ja kulttuuritoiminnan rahat ja tilat vietiin. Paha kello kuuluu kauas. Espoon kulttuuri-imagon palauttamiseen menee monta vuotta ja paljon enemmän rahaa kuin nyt säästettiin

Nämä asiat visualisoituvat hyvin kun tulee Länsiväylää Espooseen. Tapiolan kulttuuriympäristön läheisyys on vetänyt ympärilleen Keilalahteen merkittävän  yrityskertymän ja lisää tulee. Tien toisella puolen on espoolaisuutta ja sen perinnettä ilmentävä Karhusaari. Sen käyttöä on rajoitettu huonon kunnon vuoksi, sitä ei ole varaa pitää kulttuurikäytössä, piharakennusten kunnostaminen lopetettiin kesken, taloissa on ainakin kolmea väriä, ulkorakennusten seiniä ja kattoja on sortunut. Luulen, että melkein vastapäätä oleva Nokiakin edellyttää jotain tasoa lähiympäristöltään.

Oikeiston ajama yksityistäminen on rahan valtaa. Kaikkea kulttuuritoimintaa piti supistaa, jotta saadaan kokoon yksityisille maksettavat 11 milj. euroa vuokrarahaa kokoon. Jos kaupunki rakentaa itse sen ei tarvitse maksaa yksityisille talon sijainnista johtuvaa arvonnousua, ei voittoa, ei riskiä, ei veroja ja lainatkin ovat yksityisiä halvempia. Poliittinen yksityistämisideologia supistaa kaupungin palvelujen tarjontaa. Olen moneen otteeseen pyytänyt puolueetonta selvitystä yksityisten ja kaupungin tuotannon taloudellisuuden eroista. Jos yksityinen tuotanto olisi halvempaa, selvitys olisi jo tehty.


Raha on yliajamassa asukaslähtöisyyden myös sosiaali- ja terveystoimen alueiden lopettamisaikeissa. Eihän toimialan johto voi sietää aluejohtajia, jotka vaativat rahaa, jotta valtuuston asettamat palvelutavoitteet voidaan saavuttaa. Kohta yksi toimilinja hoitaa ihmisen toista puolta ja toinen toista puolta keskustelematta keskenään. Ihminen on kuitenkin kokonaisuus, jota ei voi repiä osiin.

Espoon johtamisen suurin ongelma ja riitelyn syy on kokoomuksen ylivalta. Onko joku kuullut samanlaisista riidoista esim. Helsingissä tai Vantaalla? Espoossa muita puolueita ei tarvitse kuunnella, eikä ole kuunneltu. RKP ja keskusta kulkevat kiltistä liekanarussa. Tosin uuden kulttuurin alku on näkyvissä yleiskaavaäänestyksissä, joissa kokoomus jäi yksin.

Kaupunki on kuntalaista varten

Espoota johdetaan kuin liikeyritystä ja liikemaailma on sen tärkein viiteryhmä. Kuntalain mukaan kaupunki on vain ja ainoastaan kuntalaista varten.

Usein kuulee kysymyksen johtaako tätä kaupunkia Kari, Kokkonen vai Elkala. Kysymys pitää sisällään olettamuksen, ettei kaupunginhallitus johda kaupungin toimintaa, vaan on antanut valtansa pois.

Viimeisin yksityistämisehdotus on demokratian yksityistäminen, alueneuvottelukuntien muuttaminen taloudellista toimintaa harjoittaviksi yhdistyksiksi. Kaupunkihan ei niitä nytkään nimeä, kuten muissa kaupungeissa, joissa vastaavaa toimintaa on. Esim. Vantaalla niillä on lautakunta status ja valta. Ne edustavat todellista asukkaiden arvostamista ja huomioonottamista.

Meillä kaupunginhallituksen kokoomuslainen puheenjohtaja on monessa yhteydessä arvostellut demokratiaa ja lautakuntajärjestelmää kun ne hidastavat "kaupungin edun" mukaista "järkevää" päätöksentekoa. Eli siis asukkaiden etu ei ole kaupungin etu? Tässä näkyy selvästi oikeiston ja vasemmiston suhtautuminen demokratiaan.

Lahdessa jokaiseen valtuuston päätökseen liittyy se miten asukkaita on kuultu. Meillä yleiskaavan asukaskuulemisprosessi kesti 1,5 kk Oulussa 2,5 vuotta kun sitä tehtiin moneen otteeseen yhdessä asukkaiden kanssa.  

Asukkaiden kuuleminen ja asukasdemokratian kehittäminen on Kuntalain lisäksi monessa muussakin laissa mm. perustuslaissa. Asioiden hoitamisen lisäksi politiikan toinen painopiste tulee olla auttaa asukkaita ottamaan vastuuta itsestään, ympäristöstään, toisistaan. Tämä on aitoa kaupungin menojen säästämistä yhteisvastuulla - ei yksityistämällä.  

Juhani Hakala (sd)
Kulttuurilautakunnan puheenjohtaja
Varavaltuutettu


Budjetointiprosessi uusiksi

Budjetointiprosessi aiheuttaa joka vuosi riitoja. Näen prosessin seuraavasti ja monessa kohdin eri tavalla kuin nyt menetellään. Ensin lautakunnat miettii strategisia tavoitteitaan omalta kannaltaan. Nämä tavoitteet esitetään keväällä valtuuston seminaarissa, joka käy ne läpi ja valitsee painopisteet strategisten tavoitteiden mukaisesti sekä asettaa uusia tavoitteita.

Tämän jälkeen lautakunnat päättävät budjettiesityksistään elokuussa valtuuston painopisteiden mukaan. Syyskuussa valtuusto  vielä käydä läpi lautakuntien esitykset, vertaa strategioihin ja ennustettuun tulokertymään ja asettaa tuloihin suhteutetut painopisteet. Jos tämä tai virkamiesten esitys poikkeaa merkittävästi lautakunnan esityksestä, se on tuotava lautakunnalle tiedoksi. Lautakunnalla tulee olla oikeus ja mahdollisuus keskustella, että esim.  luopuuko se päätösvallassaan olevista alueelliseen asukas- ja kulttuuritoimintaan tarvittavista arvokiinteistöistä, vai löytyisikö joku muu supistuskohde.

Tämän jälkeen valtuuston puheenjohtajat voivat löytää helpommin sovun, kun prosessi perustuu koko matkalla luottamushenkilöiden vaikuttamiseen.