web stats
diashow
Juhani Hakala

Ajankohtaista

Viha ja käärme

Lue lisää »

Kirkko ja meditointi

Lue lisää »

Yksi vai monta Jumalaa?

Lue lisää »

Muualla verkossa

Jaa eteenpäin

Juhani Hakala

Juhani Hakala potrettikuva

Tapahtumakalenteri

Ma Ti Ke To Pe La Su
        1 2 3
4 5 6 7 8 9 10
11 12 13 14 15 16 17
18 19 20 21 22 23 24
25 26 27 28 29 30 31
Tietotori

Espoon johtaminen kriisissä?


ESPOON JOHTAMINEN KRIISISSÄ?

Luottamushenkilöjohtaminen

Espoossa on tulossa riitaisa budjettiprosessi. Viime vuonna prosessi meni hyvin. Valtuusto asetti raamit, joita lautakunnat noudattivat. Tosin kaikki toimialajohtajat eivät noudattaneet lautakuntien päätöksiä, vaan tekivät oman budjettiesityksensä ja siitähän nousi asukkaiden vastarintaliike esim. koulu- ja liikuntapuolella.

Nyt tilanne on toinen. Valtuusto ja kaupunginhallitus (KH) laistivat vastuunsa, eivätkä päättäneet raamista eivätkä keskustelleet budjetin painopisteistä, joka on nyt siis täysin toimialajohtajien päätösvallassa. Opetus- ja kulttuuritoimen pikkulautakunnille on valtuustoryhmien puheenjohtajille annetun tiedon mukaan tulossa 20 %:n supistukset. Eli meillä on henkilöstö ja tilat, mutta ei varaa käyttää kumpaakaan. Onko tämä järkevää taloudenpitoa?

Toimialajohtajien tärkein tavoite on kustannusten säästö. Heidän alaisensa keskijohto taistelee toiminnan sisällön ja tason säilyttämisen puolesta.  Valtuusto ei taatusti olisi päättänyt 20 %:n supistuksista. Tämä tulee siirtämään kitkaa kaupungin organisaation sisälle.

Mikään lautakunta ei tule hyväksymään toiminnan viidenneksen supistamista. Virkamiehet tekevät toimialajohtajan vaatiman budjettiesityksen. Lautakunnat eivät niitä hyväksy vaan teettävät oman esityksensä, jolla ehkä supistetaan toimintaa, mutta järkevimmissä rajoissa. Ja kuten viime vuonnakin toimialajohtajat ylikävelee lautakunnat ja kaupunginjohtajan esitys perustuu toimialajohtajien esityksiin viidenneksen supistuksista. Valtuustokäsittelyssä syntyy sota, kun lautakunnissa olevat valtuutetut puolustavat lautakuntansa esitystä ja vastustavat kaupunginjohtajan esitystä.   

Espoon talous on tunnettu huonosta ennustuskyvystään ja rajusta heilumisesta. Espoo elää kädestä suuhun.  Kaupungin vision ja strategian pitäisi tuoda pitkäjännitteisyyttä budjettisuunnitteluun, mutta pitkän tähtäimen painopisteet hylätään heti kun kasvu alkaa hiipua. Espoon talous on edelleen yksi maan parhaista, joten viidenneksen palvelujen supistukseen ei todella ole tarvetta.

Tilapäiset nytkähdykset voidaan hoitaa lainalla, sillä jo tehtyjen fyysisten ja henkisten investointien vajaakäyttö on suurta tuhlausta. Eritäin kallis pitkän tähtäimen poliittinen ratkaisu on ollut, että kaupunki ei rakenna itse vaan vuokraa yksityisiltä. Tästä on seurannut, että on varaa vuokraan, mutta ei kunnon kalustukseen ja riittävään henkilöstöön. Ei tarvita kovin pitkää aikaa, kun kaupungin oma investointi muuttuu halvemmaksi kuin vuokrata yksityisiltä.  Tämä on suora veronsiirto yritystoiminnan tukemiseen.

Johtosääntö sanoo selvästi, että lautakunta tekee esityksen talousarvioksi. Vaikka siinä ei erikseen sanota, että virkamiesten pitää noudattaa esitystä, pitäisi sen olla itsestään selvä. Mitä lautakuntajärjestelmällä tehdään, jos toimialajohtajat katsoo, ettei lautakuntien päätökset sido heitä?

Virkamiesjohtaminen

Kuntalaki lähtee siitä, että valta on valtuustolla. Se voi delegoida valtaansa lautakunnille. Kunta on kuntalaisten palvelua varten. Asukkaat valitsevat luottamushenkilöt ajamaan asiaansa. Kun toimialajohtaja ylikävelee luottamushenkilöiden edustaman asukkaiden tahdon, kenen tahtoa hän edustaa?

Kaupunginjohtaja siirtää 20~000 euroa keskijohdon palkkajärjestelmän tutkimiseen ja palkkojen nostamiseen, kun rahat ei riitä edes peruspalveluihin. Ennestään yksityisille konsulteille maksetaan lähes miljoona euroa. Kaupunginjohtajan mukaan asialla on KH:n hyväksyntä, mutta KH:n puheenjohtaja ei tiedä asiasta mitään. Valtuustossa valitetaan jatkuvasti asioiden huonosta, salamyhkäisestä ja tarkoitushakuisesta valmistelusta.  

Toimialajohtaja Louko sanoi ettei ole postitoimisto, kun esitteli kaupunginhallitukselle vastoin lautakunnan yksimielistä kantaa. Toisen kerran hän esitteli lautakunnassa äänestyksessä hävinneen kannan. Ylikävellyn lautakunnan puheenjohtajan mielestä tämä on demokratiaa. Miten se voi olla demokratiaa, kun Loukoa ei ole valittu demokraattisesti vaaleilla?

Toimialajohtaja Metso keskittää sosiaali- ja terveystoimen organisaatiota valtuuston päättämän asukaskeskeisen strategian vastaisesti. Hän on useamman kerran yrittänyt siirtää valtaa luottamushenkilöiltä virkamiehille ja julisti uuden organisaation paikat auki jo ennen valtuustokäsittelyä.

Toimialajohtaja Wikberg taas sensuroi lautakunnan päätöksiä. Kulttuurilautakunta on kahteen otteeseen ilmaissut huolensa valtuustolle sivukirjastojen lakkauttamisuhasta. Syksyllä päätös sensuroitiin ”vahingossa” poistamalla se päätöksentekojärjestelmässä, toisella kertaa toimialajohtajan lisäyksen mukaan lautakunta valehtelee ja rahat riittää. Hän ilmoitti syksyllä valtuustoryhmien puheenjohtajille, että kulttuurin rahat riittää, eikä toimintaa tarvitse supistaa. Olemme joutuneet supistamaan kaikkea toimintaa.

Kulttuurilautakunnan budjettiesitystä muutettiin rajusti edes lautakuntaa informoimatta saati keskustelematta. Wikberg ylikäveli myös valtuuston siirtämällä valtuuston liikuntalautakunnalle osoittamia varoja toiselle ruotsinkieliseen toimintaan.

Olisikohan totuustyöryhmän paikka?

Luottamushenkilöt ovat sallineet kaiken edellä mainitun. He ovat sallineet vallan siirtyä tietoisesti virkamiehille. Tämän lisäksi he eivät ole puuttuneet kun virkamiehet ovat muuten ottaneet itselleen luottamushenkilöiden valtaa.  Demokraattinen kontrolli ja päätöksenteko on vähentynyt. Muissa pääkaupunkiseudun kunnissa hämmästellään Espoon kaupungin johdon luottamushenkilöorganisaatiota väheksyvää toimintaa. Tässä tulee mukaan politiikka. Poliittinen ja virkamiesvalta on kokoomuksella ja kehitys on sen tavoittelema.

Juhani Hakala (sd)
Varavaltuutettu
Kulttuurilautakunnan puheenjohtaja