Ajankohtaista
Muualla verkossa
Jaa eteenpäin
Juhani Hakala
 |
Tapahtumakalenteri
| Ma | Ti | Ke | To | Pe | La | Su |
| 1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | 7 |
| 8 | 9 | 10 | 11 | 12 | 13 | 14 |
| 15 | 16 | 17 | 18 | 19 | 20 | 21 |
| 22 | 23 | 24 | 25 | 26 | 27 | 28 |
| 29 | 30 | 31 |
OPETUS- JA KULTTUURITOIMEN ORGANISAATIOUU
OPETUS- JA KULTTUURITOIMEN ORGANISAATIOUUDISTUS ON TARPEELLINEN
Kulttuurilautakunta asetti valtuustokauden alussa tavoitteekseen kulttuurin alueellistamisen - viemisen lähelle asukasta. Nyt suuralueilla on omia aluekulttuurisihteereitä ja on pidetty aluekulttuurifoorumeita, joihin on kutsuttu luottamushenkilöitä, asukasyhdistysten edustajia, taiteen tuottajia, kouluttajia, kouluja jne. Toiminta on lähtenyt hyvin käyntiin.
Opetus- ja kulttuuritoimeen (OKUT) kuuluvat koulu., nuoriso-, kulttuuri- ja liikuntatoimet, jotka voisivat kattaa lapsen koko arkipäivän. Vapaa-aikanaan eniten tukea tarvitsevat nuoret löytyisivät koulun kautta. Kulttuurin ja liikunnan tulisi tarjota vapaa-ajan sisältöä nuorisotoimen koordinaatiolla. Koulujen tulisi suorastaan tarjota tiloja jne. Näinhän ei ole.
Asukkaiden kannalta em. toiminnat ovat jääneet toisistaan irrallisiksi, vaikka ne voisivat mitä suurimmassa määrin tukea toisiaan. Nyt jotkut koulut tarjoavat tilojaan iltaisin, toisten rehtorit suojelevat tilojaan ”kulumiselta”. Kuitenkin esim. Työväenopistolla, liikunnalla, kulttuurilla, taiteen perusopetuksella, nuorisotoimella Työväenopistolla jne olisi kovasti tarvetta koulujen tiloista. Koulut voitaisiin jatkossa rakentaa ottamaan huomioon myös iltatarpeet.
Kaikki em. toiminnot (ml. kirjasto) toimivat suuralueilla, mutta säännönmukaista ja riittävää yhteydenpitoa toimialan sisällä ei ole ollut, eikä siten ole saavutettu toimintojen ja tilojen koordinaatiota ja optimikäyttöä.
Neljä tulosyksikköä
Luottamuselinten käsittelyyn tulevassa uudessa organisaatiossa on melko hyvin otettu huomioon edellä esitettyjä ongelmia. Jatkossa olisi neljä tulosyksikköä: ruotsin- ja suomenkieliset koulutoimet, kuntalaispalvelut ja kaupunkikuvapalvelut. Toimintojen sisällön kannalta on hyvä, ettei kaikkea ruotsinkielistä toimintaa keskitetty yhteen yksikköön kuten aiottiin.
Organisaatiouudistusta tukee sekin, että yhdellä esimiehellä ei voi olla yli sataa alaista, kuten nyt koulutoimen johtajalla. Esityksen mukaan aluerehtorit jakaisivat tätä taakkaa. Tämä merkitsee rehtoreiden itsenäisyyden heikkenemistä, mutta toisaalta takaa toimivan esimies-alaissuhteen, sekä alueellisen ja koko OKUT:ia koskevan näkökulman lisääntymisen.
Kuntalaispalveluun kuuluisi mm. liikunta, Työväenopisto, kirjasto, asukas- ja aluekulttuurityö, taiteen perusopetus, avustukset jne. Tämä korostaa sitä, että liikunta ja kulttuuri ovat peruspalveluita, joihin jokaisella kuntalaisella on oikeus. Ne ovat mitä tärkeintä tulevaisuudessa vaikuttavaa ennalta ehkäisevää sosiaali- ja terveystyötä.
Kaupunkikuvapalveluiden tulosyksikköön kuuluisi mm. Kulttuurikeskus, WeeGee, Sello, Kaupunginmuseo, Sinfonietta jne. Tämä taas korostaisi sitä, että investointi kulttuuriin kannattaa aina ja se muovaa kaupunkikuvaa, kaupungin houkuttelevuutta. Tätä kuvastaa hyvin se minkälaisia yrityksiä Tapiolan kulttuuritarjonta on houkutellut ympärilleen. WeeGee tulee monipuolistamaan Tapiolan kulttuuritarjontaa. Tärkeää olisi, että Tapiolaan tulisi hesalaisten osaama kulkuneuvo, Metro, joka on Itäkeskuksenkin suosion takuumies. TosinTapiolasta ei tulisi liike- vaan kulttuurin keskus. Parkeeraaminenkin voisi olla illalla ilmaista kuten Helsingissä.
Joka suuralueella olisi em. tahoista koostuva koko OKUT:n toiminnot kattava yhteistyöryhmä, jonka lähtökohtana pitää olla mm. alueellinen omaleimaisuus, toiminnan ja tilojen koordinoitu käyttö ja suora yhteydenpito paikallisiin toimijoihin, asukasyhdistyksiin, taiteen perusopetukseen, taiteilijoihin, teattereihin, orkestereihin, kuoroihin, urheiluseuroihin, vaikuttaminen nuorten ja lasten vapaa-ajan ongelmiin jne, jne. Tämä yhteistyö tuottaa varmasti poikkitaiteellisia yhteistyömuotoja ja projekteja, kulttuuritilaisuuksia, joissa erityisesti nuoret ja lapset ovat erityskohderyhmä. Minusta myös kulttuurin ja liikunnan pitää lähentyä toisiaan, nehän kehittävät ihmisen eri puolia.
Lautakunnat vai ei?
Uudistuksen merkitystä lautakuntarakenteelle ei ole vielä mietitty. Esitetty organisaatio ei ole lautakuntasidonnainen. Kulttuuria ja liikuntaa on vaikea saattaa samaan lautakuntaan, koska valtuusto on liikuntapainotteinen; kulttuuri tallattaisiin. Ehkä joskus päästään tästä kahtiajaosta ovathan molemmat kulttuuria – ruumiin ja aivojen kulttuuria. Nuorisotoimi ei ole saanut sitä arvostusta, joka sille kuuluu monistakin syistä. Koko OKUT:n toiminnan pääkohderyhmähän ovat lapset ja nuoret. Liikunnan ja kulttuurin pitäisi antaa sisältö nuorten vapaa-aikatoiminnalle.
Yhtä isoa OKUT lautakuntaa vastustan jyrkästi. Nytkin koulutoimen rahat otetaan muusta toimialan toiminnasta ja koulutoimi on viisi kertaa suurempi kuin seuraavaksi suurin kulttuuritoimi. Valtuuston tulee jakaa rahat edelleenkin toiminnoittain.. Alueellista toimintaa ei edistä kaupungin TOP-janke joka keskittää asukaslähtöiset toiminnat keskushallintoon.
Myös toimialan johtaminen kaipaisi uudistusta
Seuraavaksi kaipaa uudistusta koko toimialan johtaminen, se on muuttunut olennaisesti heikompaan suuntaan. Aiemmin toimialajohtajan kanssa oli monta palaveria vuodessa jossa yhdessä käsittelimme ja sovimme lautakunnan asioista. Toimialajohtaja oli kiinnostunut lautakuntien työstä ja kävi muissakin kuin vain budjettikokouksissa. Hän vastasi toimialan strategisesta johtamisesta ja tulosyksikköjen johtajat sisältöjohtamisesta yhdessä lautakuntien kanssa. Nyt toimialajohtaja on sivuuttanut molemmat. Tämä on tiivistänyt keskijohdon ja lautakuntien yhteistyötä toimintojen puolustamisessa toimialajohtajan supistuspaineita kohtaan.
Toimialajohtaja Tommila ei koskaan ylikävellyt lautakuntaa, eikä sen nimissä ottanut lautakunnan päätöksen vastaisia kantoja lautakunnan nimissä. Keskusteluyhteys puuttuu nyt tyystin. Toimialajohtajan tehtävä oli aiemmin ajaa toimialan, toimintojen etua keskushallintoon päin, nyt on päinvastoin.
Juhani Hakala (sd)
Kulttuurilautakunnan puheenjohtaja
|