Ajankohtaista
Muualla verkossa
Jaa eteenpäin
Juhani Hakala
 |
Tapahtumakalenteri
| Ma | Ti | Ke | To | Pe | La | Su |
| 1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | 7 |
| 8 | 9 | 10 | 11 | 12 | 13 | 14 |
| 15 | 16 | 17 | 18 | 19 | 20 | 21 |
| 22 | 23 | 24 | 25 | 26 | 27 | 28 |
| 29 | 30 |
POLIITTISTA POHDINTAA KAIVATAAN
POLIITTISTA POHDINTAA KAIVATAAN
Helsingissä ja Tampereella tehtiin kaupunkien organisaatiomuutokset suuressa yhteisymmärryksessä kaupungin johdon, luottamushenkilöiden ja henkilökunnan kanssa. Jälkipuheita ei syntynyt. Vantaan uusi kaupunginjohtaja Paajanen ”navi-goi” toimialoilla varmistaakseen valtuuston tahdon toteutumisen ja antaa huomi-oistaan selvityksen kaupunginhallitukselle. Lautakunnat ja kaupunginhallitus ovat pitäneet yhteisen kokouksen, jossa on käsitelty lautakuntien käyttösuunnitelmia.
Espoossa käytiin valtuustossa perusteellinen keskustelu hallinnon keskittämiseen pyrkivästä TOP-hankeesta. Hallinnon rationalisoinnin tavoitetta pidettiin aivan hy-vänä, ainoastaan keinoja arvosteltiin, mm. konsultin käyttöä ja siten oman henki-lökunnan ammattitaidon aliarviointia,. Kritiikki kohdistui kaupunginjohtajaan, kos-ka koko TOP-hanke henkilöityi häneen poliittisen tuen puutteen vuoksi. Helsingin Sanomien kolme pääkirjoitusta ovat herättäneet Espoon hallintoon kohdistuvaa hilpeyttä muualla maassa. Se ei ole parasta kaupunkimarkkinointia. Mutta ei sa-vua ilman tulta.
Tällä hetkellä puhutaan toimialajohtajan nokittelusta kirjastoasiassa. Kaupungin-johtajan arvostelua on pidetty kohtuuttomana jne. Jo kaksi luottamushenkilötoimi-kuntaa on nimitetty. Toisesta heitettiin virkamiehet ulos toinen nimettiin päällysta-kiksi TOP-hankkeeseen. Mutta nämä ovat vain pintavaahtoa, koko Espoon joh-tamisjärjestelmä tulisi käydä läpi ja selvittää.
Yritän seuraavassa perustella mielipidettäni. Sanon heti, että kaikki sanottu ei koske kaikkia puolueita, toimialoja, lautakuntia jne vaan ovat jossain määrin ka-sautuneita ja siksi vakavampia.
Valtuustoryhmien puheenjohtajien neuvottelukunnan rooli on korostunut ja he kä-sittelevät paljon muutakin, kuin valtuuston lista-asioita. Kaupunginhallituksessa (KH) katsotaan, että heistä on tullut vain kumileimasin. Valtuustossa taas moni hämmästyi kun kaupunginhallitus oli jo kauan sitten hyväksynyt TOP-hankeen, mutta samat valtuutetut allekirjoittivat valtuustokysymyksen TOP:sta. Valtuutetut taas katsoo, että KH on vienyt valtuuston valtaa ja elää omaa elämäänsä, eikä in-formoi valtuuston jäseniä riittävästi. Kaupunginhallituksessa jäsen voi hyväksyä valtuustolle annettavan selvityksen mutta valtuustossa äänestää päinvastoin.
Virkamiesjohto on useassa yhteydessä pyrkinyt vähentämään lautakuntien luku-määrää. Siksi he ilmeisesti eivät päässeet lautakuntatoimikunnan asiantuntijajä-seniksi. Lautakuntien merkitys on romahdutettu. Jäljempi perustuu kokemuksiini opetus- ja kulttuuritoimessa (OKUT) mutta vastaavaa kritiikkiä on esiintynyt muil-lakin toimialoilla (yleiskaavakäsittely, SOSTER:n organisaatiouudistus). Luotta-mushenkilöt katsovat etteivät pysty vaikuttamaan toimintaan sovittujen demo-kraattisten menettelytapojen kautta.
OKUT:ia johdettiin aiemmin siten, että toimialajohtaja vastasi strategiasta ja neu-votteli monta kertaa vuodessa isoimmista lautakuntien linja-asioista. Sisältöasiat kuuluivat suvereenisti lautakunnalle yhdessä tulosyksikön johdon kanssa. Nyt kun toimialajohtaja puuttuu neuvottelematta tai informoimatta lautakuntien sisäl-töasioihin, jopa sensuroimalla päätöksiä, puuttuu poliittinen elin toimialan sisällä, joka takaisi, että luottamushenkilöiden tahto toteutuu. Kaupunginjohtaja tekee yhteistyötä KH:n ja valtuuston kanssa, tulosyksikön johtajan työpari on lautakun-ta, mutta organisaatiossa ei ole tulosjohtajaa vastaavaa luottamuselintä (pl. SOS-TER).
Valtuusto on delegoinut valtaansa lautakunnille ja virkamiesten päätösvalta on siksi tarkkaan määrätty. Vain KH voi muuttaa lautakuntien päätöksiä. Budjetti-prosessia on arvosteltu useammasta puolueesta. Poliittinen vaikutus loppuu to-taalisesti, kun toimialajohtaja ja hänen esityksestään kaupunginjohtaja ei huomioi lautakunnan päätöksiä, vaikka johtosäännön mukaan toimialajohtajan tulee tehdä budjettiesityksensä lautakunnan päätöksen pohjalta.. Edes kaupunginhallituksella ole valtaa asiaan, vaan budjettiesitys on oikeasti vain kaupunginjohtajan esitys, jolla ei ole yhteistä poliittista tahtoa takanaan. Budjettiprosessi tulee ehdottomasti käydä läpi demokratian toteutumisen kannalta.
Espoosta puuttuu vahva demokraattinen poliittinen johto. Omaa etuaan tavoitte-levia sooloilijoita on tarpeeksi asti ja tulevat vaalit pahentavat tilannetta. Yhteis-työtä on myös vähentänyt jatkuvat puolueitten väliset riita-asiat, joissa jotkut puo-lueet on tuomittu yhteistyökelvottomiksi eivätkä saa samaa tietoa kuin muut, vaikka hekin edustavat kaupungin asukkaita. Yksi ongelman syy on, se että yksi puolue on olennaisesti suurempi muita, tällöin halu ja kyky kuunnella muita ja ha-kea konsensusta ei ole ollut paras mahdollinen, kun asia hoituu apupuolueiden avulla muutenkin.
Yksi ongelma on kritiikin huono sieto. Kaupunginjohtajaa arvosteltu tästä, mutta kyllä ilmiö on laajempikin. Kehitystä ei ole ellei tunnista ja tunnusta epäkohtia. Rakentavaa keskustelua ei synny, jos jo vastapuolen poliittinen kanta aiheuttaa kielteisen ennakkoasenteen. Espoossa ihmiset riitelee asioiden puolesta. Rinta-malinjojen mukaan peruspalveluja painottava vasemmisto haukkuu ja taloutta puolustava oikeisto puolustautuu. Tuntuu niin kuin poliittiset ideologiat olisivat eri-tyisen kärjistyneet Espoossa.
Palataanpa vielä Vantaaseen. Espoossa osa kaupungin organisaatiota ovat täy-sin päätösvallattomat keskustelukerhot nimeltään alueneuvottelukunnat. Kehot-taisin tutustumaan Vantaan alueellisiin luottamushenkilöiden ja virkamiesten yh-teistyöelimeen, jolla on aivan oikeaa omaa aluettaan koskevaa valtaa ja suorat kanavat virkamieskoneistoon ja luottamuselimiin. Muuhun maahan verrattuna Espoon asukas- ja aluedemokratia ovat lastenkengissä. OKUT:n organisaatiouu-distus antaa hyviä mahdollisuuksia kehittää tätä toimintaa, sosiaali- ja terveys-puolella ovat jo omat aluejaostonsa.
Juhani Hakala (sd)
Varavaltuutettu
Lautakunnan puheenjohtaja
|