Ajankohtaista
Muualla verkossa
Jaa eteenpäin
Juhani Hakala
 |
Tapahtumakalenteri
| Ma | Ti | Ke | To | Pe | La | Su |
| 1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | 7 |
| 8 | 9 | 10 | 11 | 12 | 13 | 14 |
| 15 | 16 | 17 | 18 | 19 | 20 | 21 |
| 22 | 23 | 24 | 25 | 26 | 27 | 28 |
| 29 | 30 |
Espoon talouden pito leväperäistä
Viime vuosina Espoossa kaupungin tulot on arvioitu väärin ja on pitänyt tehdä hä-täjarrutuksia, jossa ei oteta säästökohteita etsittäessä huomioon kaupungin ko-konaisvaltaista, pitkän tähtäimen strategiaa. Ja mikä yllättävintä leikkirahaa syn-tyy mitä ihmeellisimmistä paikoista laskennallisin keinoin. Äskettäinen 10 miljoo-nan vaje saatiin hyvin kokoon, puuttumatta juurikaan itse palveluihin. Samaa lu-vataan ensi vuonna. Jää kysymään kuinka paljon ilmaa on Espoon taloudessa.
Espoon sosiaali- ja terveyskustannukset ovat selvästi korkeimmat kuin muissa suurissa kaupungeissa, koulupuolella ero on 20 %. Tämä on hämmästyttävää kun henkilökunta on ajettu suorituskyvyn äärirajoille ja toimialojen keskijohto ha-keutuu muualle töihin. Vakansseja on täyttämättä kun Espooseen ei haluta töihin (esim. lääkärit). Johtaminen on kaikilla toimialoilla ongelma. Tulosyksiköiden joh-taja joutuu taistelemaan budjetistaan toimialajohtajansa kanssa – ei keskushal-linnon, kuten aiemmin. TOP-hankkeella pyritään tukemaan hallintoa resurssisiir-roilla palveluista. Valtaa keskitetään kauemmas palveluista, kun tuotannossa on ilmennyt kapinahenkeä.
Selvin tuotannon kalleutta selittävä ero muihin kaupunkeihin lienee se, että Es-poo tuottaa peruspalveluja yksityisenä tuotantona. Se vaatii kaupungin valvonta-koneiston joka valvoo strategian, laatutavoitteiden ja laillisuuden toteutumista. Myöskään kilpailutusta ei osata. Hinnoissa on luonnollisesti yksityisyrittäjien ve-rot, korkeat korot, voitot, riski jne. Tonttikin voi olla ilmainen. Yksityisen ja kau-pungin tuotannon kustannuseroja ei ole haluttu ideologisista syistä selvittää.
Espoossa on lainaa 115 milj e. Sitä pidetään kovasti huolestuttavana. Mutta siitä ollaan hiljaa, että esim. kouluja, uimahalleja kirjastoja jne on yksityisissä markki-nahintaisissa tiloissa, esim. kalliissa ostoskeskuksissa, joissa ne vetää asiakkaita ostareille. Maksuja yksityisille maksetaan kaupungin toimintatiloista jo nyt 172 miljoonaa euroa 20 vuoden sopimuksilla. Kukaan ei suostu selvittämään mitä maksaisi jos kaupunki rakentaisi itse tai ostaisi osakkeen.
Espoo ei luota henkilökuntaansa vaan käyttää konsultteja. Kukaan ei tiedä kuinka paljon heitä Espoossa on. Kuulemma paljon.
Järkyttävintä on, että rakennusurakat voidaan antaa ilman kilpailutusta vastoin EU:n ja Sisäasianministeriön uunituoreita ohjeita. Näin kävi taas Keski-Espoon kirjaston rakentamisessa. Tähän voi olla vain joku seuraavista syistä. Päättäjä ja urakoitsija ovat kavereita. Lahjontaan en usko. Joku puolue saattaa saada vaali-rahoitusta. Tai hanke on niin kallis, ettei se pärjäisi kilpailutuksessa. Muita syitä en keksi. Muutenhan voisi pelata avointa ja reilua peliä. Turun taudissa oli samat oireet. Tauti parannettiin kovin ottein pahennuttuaan riittävästi.
Ja sitten ihmetellään miksi Espoon talous on niin huonossa jamassa.
Juhani Hakala (sd)
Lautakunnan puheenjohtaja ja
varavaltuutettu
Espoo
|