Ajankohtaista
Muualla verkossa
Jaa eteenpäin
Juhani Hakala
 |
Tapahtumakalenteri
| Ma | Ti | Ke | To | Pe | La | Su |
| 1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | 7 |
| 8 | 9 | 10 | 11 | 12 | 13 | 14 |
| 15 | 16 | 17 | 18 | 19 | 20 | 21 |
| 22 | 23 | 24 | 25 | 26 | 27 | 28 |
| 29 | 30 |
Tuloksia yksityistämisen labotatoriosta
Tuloksia yksityistämisen laboratoriosta Espoosta
Espoolla on asukasta kohti laskien kunnista toiseksi vähiten lainaa. Kuitenkin Espoon talous on kuralla. Jos huomioidaan se, että Espoo on sitonut 250 mil €:n edestä 20 vuoden sopimuksilla ulkopuolisiin vuokriin, niin Espoo on maan velkaisimpien kuntien joukossa. 20 vuoden päästä Espoo voi ostaa itselleen vuokrissa jo kerran maksamansa tilat.
Vuokrat ja velat on maksettava sopimusten mukaan. Yksityisille maksettavat vuokrat ja palvelusten tuotantokulut on sovittu etukäteen. Ne on maksettava vaikka kaupungilla menisi kuinka huonosti Ainoa mistä voi tinkiä ovat kaupungin itse tuottamat lakisääteiset sosiaali-, terveys- ja koulupalvelut. Ei ole ihme, että elinkeinoelämän järjestöt pitävät Espoota Suomen elinkeinomyönteisimpänä kuntana..
Espoossa demarit ja kokoomus haikailevat yhteistyötä. Kaupungin katastrofaalisen johtamisen ohella talous on asia, joka pitää ehdottomasti selvittää. Virkamiesjohdolta puuttuu pitkän tähtäimen näkemys, eletään kädestä suuhun aina kun ennusteet heittää ja ne heittävät jatkuvasti. Tai onhan kaupungin johdolla näkemys: yksityistäminen on itseisarvo vaikka se veisi kaupungin talouden perikatoon.
Olen vaatinut, että kaupungin ja yksityisen tuotannon erot on selvitettävä, jotta voitaisiin laatia jonkinlainen talouden selviytymisstrategia. En voi ymmärtää, että yksityinen tuotanto voisi olla aina halvempaa jos:
· kaupunki ei maksa veroa,
· se ei vaadi voittoa,
· se ei rahoita riskiä,
· se saa lainaa halvalla,
· se ei maksa omista tiloistaan markkinavuokria,
· se antaa yksityisille tuottajille tiloja ilmaiseksi,
· sen pitää rakentaa kilpailutusta varten oma organisaationsa,
· sen pitää rakentaa uusi organisaatio, joka valvoo, että lakia noudatetaan sekä kaupungin visiot, strategiat, määrälliset ja laatutavoitteet jne täytetään
· kaupunki voi vaikuttaa nopeasti kysyntätilanteen muuttuessa oman tuotantonsa tarjonnan määrään ja laatuun, mutta ei yksityisen tuotannon,
· yksityiset kuorii kerman päältä ja kaupungille jäävät vaativammat syvällisempää ja kalliimpaa ammattitaitoa vaativat tapaukset,
· kaupungilla on koko eri alojen hoitoketju hallussaan, yksityiset hoitavat vain ihmisen yhtä puolta, vaikka esim. psyykkinen ongelma voi aiheuttaa fyysisen ongelman ja päinvastoin,
· kaupungin tavoitteena on kustannusten minimointi, eli asiakkaan paraneminen, yksityisellä tavoitteena on mahdollisimman suuri voitto, eli että asiakas palaa uudelleen. Jne, jne
Espoo saa jatkuvasti huomautuksia, ettei hoida lain edellyttämiä velvollisuuksiaan. Juuri saatiin taas yksi toimeentulotuen osalta. Aikanaan STM huomautti Espoota siitä, ettei se tarjonnut asukkailleen riittävästi päivähoitopaikkoja. Syy oli ideologinen. Kokoomus oli päättänyt, että puolet paikoista pitää olla yksityisillä. Muta kun yksityistä tarjontaa ei ollutkaan riittävästi, ei kaupungin tuotantoakaan voinut lisätä.
Espoossa on jatkuva riitä siitä, miten kaupungin tontit ja rakennusurakat annetaan ”sopiville” rakennusyhtiöille ilman kilpailutusta. Kyse on valtavista veronmaksajilta pois annetuissa rahoista, kun on kyse keskeisillä paikoilla sijaitsevista tonteista. Kaupungin johdon E. ON sekoilut osoittaa, että Espoossa ei oikein tajuta mitä varten kunta on Kuntalain perusteella perustettu.
Espoon talous olisi saatavissa kuntoon, jos selvitettäisiin taloudellisimmat tuotantomuodot, eikä kaupungin johto syytäisi rahaa rakennusliikkeille. Yksityinen tuotanto on hyvä laadullisten ja määrälliset kysyntähuippujen tasaamiseen ja joillain erityisaloilla, mutta valinnat tulisi aina perustua taloudellisiin perusteisiin. Asukkaat kuitenkin vaativat kunnan palveluja. Kokoomuslaisessa Espoossakin.
Kuitenkin osa Espoon kokoomuksesta on irtisanoutumassa kaupungin johdon ideologisesta rahantuhlauksesta ja vaatii vallan palautusta luottamushenkilöille. Näin teki mm. kansanedustaja Eero Akaan-Penttilä valtuustokauden avajaispuheessaan. Jos hänen ajatuksillaan on laajempaa kannatusta kokoomuksen piirissä, ei yhteistyölle ole esteitä.
Juhani Hakala
Espoo
|