web stats
diashow
Juhani Hakala

Ajankohtaista

Viha ja käärme

Lue lisää »

Kirkko ja meditointi

Lue lisää »

Yksi vai monta Jumalaa?

Lue lisää »

Muualla verkossa

Jaa eteenpäin

Juhani Hakala

Juhani Hakala potrettikuva

Tapahtumakalenteri

Ma Ti Ke To Pe La Su
      1 2 3 4
5 6 7 8 9 10 11
12 13 14 15 16 17 18
19 20 21 22 23 24 25
26 27 28 29 30    
Tietotori

Espoon johtamisesta

Espoon johtamiskulttuurista

Kun juttelee muiden kaupunkien kunnallispoliitikkojen kanssa huomaa miten me olemme sokeutuneet Espoon tilanteelle vaikka lehdistö pitää sitä kiitettävästi esillä (esim LV 2.11). Meillä lautakunnat ja henkilöstö taistelevat toimialajohtajien kanssa jotta epäkohtiin puututaan ja lautakuntien päätöksiä noudatetaan. Muualla taistellaan kaikki yhdessä yhteisten tavoitteiden – asukkaiden palvelujen puolesta.

Espoossa toimialajohtajat esittelevät kaupunginhallituksessa (KH) vastoin lautakuntien yksimieleisiä päätöksiä. Yllättävintä on ollut se, että kaupunginhallitus usein asettuu omia puoluetovereitaan vastaan. Oikea vastaus ei ole se, ettei KH tiennyt. KH:n pitää edellyttää, että toimialajohtajan on aina perusteltava, jos poikkeaa lautakunnan yksimielisestä päätöksestä.

Ei ole KH:n arvolle sopivaa, että valtuusto joutuu palauttamaan asioita lautakuntakäsittelyyn, koska lautakunnalle ei ole annettu mahdollisuutta käsitellä sen toimialueeseensa kuuluvaa asiaa. Asian huolehtiminen kuuluisi toimialajohtajalle. Mutta kun ei hyväksytä lautakuntien kantoja, ne yritetään sivuuttaa.

Espoon irtisanoutunut viestintäjohtaja on arvostellut kaupungin johtoa salailusta ja avoimuuden puutteesta. Tämä näkyy hyvin valtuustossa. Jatkuvasti valtuutetut arvostelevat huonosta valmistelusta ja asioiden salailusta. Valtuutettujen puheissa kuuluu huonojen kokemusten aikaansaama epäluottamus kaupungin johtoon.  Usein nämä asiat ovat menneet KH:n läpi esitetyssä salailumuodossa. On poliitikkojen heikkoutta, että he eivät saa tätä asiaa kuntoon.

Ainoa, joka on kantanut huolta ja toiminut asiantilan korjaamiseksi on valtuuston puheenjohtaja Eero Akaan-Penttilä. Hän on esittänyt, että valtuutettujen on tiedettävä mitä he päättävät. Samoin hän on koristanut lautakuntien valtaa. Budjetit ovat Espoossa niin yleisellä tasolla, ettei valtuutetuilla ole ollut mitään mahdollisuutta tietää mitä luvut pitää sisällään. Sivistystoimessa (SITO) on virkamiehiä suoraan kielletty antamasta tietoa lautakunnan budjetista lautakunnan jäsenille.

Espoota johdetaan kuin yritystä – kuulemma. Mikään firma ei toimisi, jos hallitus (lautakunta) ja toimiva johto (toimialajohtaja) ovat täysin eri mieltä asioista. Ongelma on myös se, että ainakin SITO:ssa toimialan johdon ja toimivien yksiköiden välillä vallitsee syvä epäluottamus. Sitä osoittaa  luottamushenkilöitä arvostavien johtajien joukkopako.

Sosiaali- ja terveystoimessa tapahtuu moka mokan jälkeen, jopa lakeja rikkoen. Toimialan johto ja lautakunnan puheenjohtaja riitelevät julkisuudessa. Toimialan sisäinen henki on katastrofaalisen huono, palvelut saavat yhä huonompia arvosanoja. Toimialajohdon mukaan ei ole mitään aihetta huoleen. Kaikki on hallinnassa.

SITO:ssa taas virkamiehet yrittävät sulkea kirjastoja lautakunnan ja KH:n nimenomaisten päätösten ja päätösvallan vastaisesti. Tämä on johtanut lautakunnan aiempien päätösten sensurointiin, johtosäännön vastaisiin asiantuntemattomiin esittelyihin jne. Wikberg ei ole koko toimiaikanaan vienyt kertaakaan lautakunnan budjettia eteenpäin. Hän muutti aiemmalla valtuustokaudella omin päin jopa lautakunnan päätöstä ja luopui kulttuurin paikallisista tiloista lautakuntaa edes informoimatta, vaikka asia kuului lautakunnan päätösvaltaan.  Lautakunta on koko ajan saanut taistella, että toimintayksiköiden päälliköillä olisi oikeus olla lautakuntien kokouksissa, kun heidän asioitaan käsitellään. Lautakunnan puheenjohtajana olen aiemmasta poiketen joutunut puuttumaan työnjohdollisiin asioihin (yksikkö oli ilman johtajaa) ja että asiat tulee ajallaan lautakuntaan ja oikea yksikkö valmistelee ne.

Suurin syy tilanteeseen on, että kaupungin johto ei luota henkilökuntansa kykyyn innovoida ja kehittää työtään. Se on tärkein motivaatiotekijä. Ulkopuoliset asiaa tuntemattomat konsultit ovat aiheuttaneet Espoolle runsaasti vahinkoa (esim. tietojärjestelmät) kalliiden maksujensa lisäksi.

Luottamushenkilöt usein ihmettelee kuka on päättänyt jonkin arvostelua herättäneen asian. Joskus takana on KH:n päätös jota samat päättäjät arvostelivat valtuustossa (esim. TOP). Samoin ihmetellään kuka on päättänyt, että Espoo maksaa ulkopuolisia vuokria selvästi enemmän kuin koko lainakanta. Kun pitkäaikaisia vuokrasopimuksia pitää noudattaa niin kaupungin oma tuotanto on ainoa mikä joustaa, kun menee huonosti. Tämä lienee tärkein syy, miksi kaupungin palvelut saavat yhä huonompia arvosanoja asukkailta. Suomen nopeimmin kasvavan kaupungin johdon ainoa tavoite ei voi olla palvelujen supistaminen.

Tarkastuslautakunta on kiitettävästi puuttunut näihin asioihin. Mutta sehän on vain poliittinen ja siksi asiantuntematon elin!

Espoossa on syntymässä poliittinen konsensuksen henki. Kaupungin johtamiselle pitää tehdä jotain. Olisikohan ulkopuolisen puolueettoman arvioinnin paikka? Edellisten toimialajohtajien aikana ei näitä ongelmia ollut. Tilanne tulisi analysoida ennen kuin toimialajohtajien paikat julistetaan auki, että tiedämme minkälaista johtamista haemme ja arvostamme.


Juhani Hakala
Kulttuurilautakunnan puheenjohtaja sd