Ajankohtaista
Muualla verkossa
Jaa eteenpäin
Juhani Hakala
 |
Tapahtumakalenteri
| Ma | Ti | Ke | To | Pe | La | Su |
| 1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | 7 |
| 8 | 9 | 10 | 11 | 12 | 13 | 14 |
| 15 | 16 | 17 | 18 | 19 | 20 | 21 |
| 22 | 23 | 24 | 25 | 26 | 27 | 28 |
| 29 | 30 |
Mitä kunnallispolitiikka on, vain onko?
Mitä kunnallispolitiikka on vai onko?
Kuntalain mukaan kunnan päätösvaltaa käyttää asukkaiden valitsema valtuusto. Kaikissa asioissa. Eli jos luottamushenkilöt väittävät vallan valuneen virkamiehille, ovat he sen itse antaneet. Vapaaehtoisesti.
Valtuusto voi lain mukaan siirtää toimivaltaansa kunnan muille elimille (esim lautakunnille) sekä luottamus- että virkamiehille, jotka voivat valtuuston luvalla siirtää valtaa edelleen. Kunnanhallitus (KH) vastaa kunnan hallinnosta ja taloudenhoidosta sekä valtuuston päätösten valmistelusta täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta.
Jokaisessa kunnassa on KH:n alainen ja valtuuston valitsema kunnanjohtaja. Valtuuston toimikaudeksi valittu kunnanjohtaja, nk pormestari, voidaan valita KH:n puheenjohtajaksi. Päätöksiä pormestarimallista on jo olemassa suurimmissa kaupungeissa.
Kuntalaki ei tunne toimialajohtajia, jotka siis kuuluvat laissa mainitun päätös- ja toimivaltaorganisaation alapuolelle. Itse tulkitsen lakia niin, että myös toimialoilla pitää ylimmän vallan olla poliittisilla elimillä eli lautakunnilla. Espoossa toimialajohtajat ovat KH:n alaisia, kuten kaupunginjohtajakin.
Kun toimialajohtajat ovat kaupunginhallituksen alaisia, heidän ei tarvitse muista kunnista poiketen noudattaa lautakunnan päätöksiä, eikä esitellä asioita lautakuntien päätösten mukaisesti KH:ssa. Demokratiassa on musta aukko lautakuntien ja KH:n välillä. Tämä vahvistaa myös kaupunginjohtajan valtaa, mikä on Espoossa korostunut.
Toisaalta taas lautakunnat ovat erittäin turhautuneita, koska tuntevat tekevänsä aivan turhaa työtä. Lautakunnilla ja toimialajohtajilla on liian usein päinvastaiset tavoitteet ja siten jatkuvat riidat. Ainoa tapa ratkaista ongelma on siirtää toimialajohtajat lautakuntien alaisuuteen. Luottamushenkilöillä on demokraattinen asukkaiden tuki, mitä virkamiehillä ei ole. He edustavat vain itseään.
Laissa on myös määräykset asukkaiden osallistumisoikeudesta. Ääni- ja äänestysoikeus sekä kuntalaisen aloiteoikeus ovat luonnollisesti tärkeimmät. Se kuinka runsaasti alue on edustettuna valtuustossa, on suorassa suhteessa siihen, miten alueen asiat kehittyy. Siksi esim. Espoonlahden palvelut ovat kehittyneet muita suuralueita heikommin.
Laki edellyttää myös, että kuntalaisilla tulee olla edellytykset osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan. Keinoina luetellaan mm. käyttäjien edustajat kunnan toimielimissä, aluehallinto, kuulemistilaisuudet, tiedottaminen sekä avustaa asukkaiden oma-aloitteista asioiden hoitoa, valmistelua ja suunnittelua. Tällä tiellä Espoo kulkee hapuillen. Alueneuvottelukunnilla ei ole mitään todellista valtaa, toisin kuin demarijohtoisella Vantaalla. Kuuleminen toimii meilläkin, mutta ”kuulijoilla” ei aina ole kovin herkkiä korvia.
Asukkaiden oma-aloitteisuuden tukeminen pitäisi olla kaikkien poliitikkojen ja poliittisten elinten tehtävä. Auttaa asukasta ensin ottamaan vastuu itsestään, sitten muista ja ympäristöstään. Väin näin vähennetään syrjäytyneisyyttä ja lasketaan veroäyriä. Ongelmia ei aina tarvitse työntää yhteiskunnalle ja samalla ennaltaehkäistään tulevia sosiaali- ja terveyskuluja sekä rikollisuutta. Ja kasvetaan ihmisinä.
Espoossa on korostettu alueneuvottelukuntien ja asukasyhdistysten ”epäpoliittisuutta”. Kuitenkin asia on niin, että asukasyhdistyksillä ei ole edustajia päättävissä elimissä, mutta puolueilla on. Jos puolueet aivan oikeasti välittävät paikallisista asukkaista, ovat he myös mukana paikallisessa asukastoiminnassa.
Ja lopuksi. On muistettava, että koko kunnan poliittinen toiminta perustuu puolueisiin ja niiden alueellisiin organisaatioihin; puolueosastoihin ja yhdistyksiin. Ne asettavat ehdolle luottamushenkilöt muihin kunnan poliittisiin elimiin paitsi valtuustoon. Niiden vastuulla on, että valittujen edustajien ja asukkaiden yhteistyö toimii, asukkaiden etuja ajetaan ja kerrotaan aluetta koskevat kehityssuunnitelmat ja vaikutetaan niihin. Kokemuksesta Espoonlahdesta voin sanoa että olemme paikallisten puolueiden yhteistyöllä saaneet paljon aikaan paikallisella tasolla yhteisten asioiden ajamisessa.
Juhani Hakala
Kulttuurilautakunnan puheenjohtaja
|