Ajankohtaista
Muualla verkossa
Jaa eteenpäin
Juhani Hakala
 |
Tapahtumakalenteri
| Ma | Ti | Ke | To | Pe | La | Su |
| 1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | 7 |
| 8 | 9 | 10 | 11 | 12 | 13 | 14 |
| 15 | 16 | 17 | 18 | 19 | 20 | 21 |
| 22 | 23 | 24 | 25 | 26 | 27 | 28 |
| 29 | 30 |
Valta kansalle
VALTA KANSALLE ESPOOSSA – TOIMIALOILLAKIN
Espoon poliitikot valittavat jatkuvasti, että virkamiehillä on liikaa valtaa. Kuka vallan virkamiehille oikein on antanut? Espoo lienee ainoa kunta koko maassa, jossa lautakunnat eivät viime kädessä vastaa asioistaan vaan vastuu onkin virkamiehellä, joka voi esitellä kaupunginhallitukselle lautakuntien yksimielisten päätösten vastaisesti. Lautakunnat kyselee mihin niitä oikein tarvitaan.
Valta on delegoitu valtuuston päätöksin johtosäännöllä. Näitä päätöksiä tehdään koko ajan. Juuri päätettiin, että virkamiehet valitsevat poliitikkoja konsernin luottamuselimiin. Valtaa on myös valunut virkamiehille luottamushenkilöiden lepsuuden vuoksi. Demokratian ketju katkeaa lautakuntien ja kaupunginhallituksen välillä. Kaupunginhallituksessa voidaan äänestää toimialajohtajien esitysten mukaan lautakunnissa olevien puoluetovereitten kannan vastaisesti. Monelle poliitikolle on käynyt niin, että kaupunginhallituksessa on kivaa olla niin johtajaa että muiden johtajien kanssa.
Aina kun olen tästä espoolaisesta demokratian kuplasta puhunut muiden kaupunkien luottamushenkilöiden kanssa, ovat he kauhuissaan. ”Eihän se ole edes lain mukaista, että virkamies esittelee toisin kun luottamushenkilöt ovat päättäneet.” Joissain kaupungeissa joka päätöksen osalta selvitetään, miten se edistää asukasdemokratiaa. Seurauksena päätösvaltaa tuodaan mahdollisimman lähelle itse palvelutapahtumaa.
Espoossa tavoite on keskittää valtaa toimintayksiköistä toimialan ja kaupungin keskushallintoon ja luottamushenkilöiltä virkamiehille. Seurauksena asiat tehdään kahteen kertaan. Esim. henkilöasiat valmistellaan toimintayksikössä. Ne lähetetään toimialan keskushallintoon, joka valmistelee ne uudestaan ja joutuu ottamaan yhteyttä toimintayksikköön, kun ei tunne asiaa riittävästi. Myös virheitä syntyy entistä enemmän. Kumpi esim. tuntee Työväenopiston vajaa 800 tuntiopettajaa paremmin Työväenopisto vai keskushallinto?
Miksi sitten Espoossa on näin? Syy lienee se että kokoomuksella on ylivoimainen enemmistö valtuustossa ja johtavissa virkamiehissä. Virkamiehet tottelevat kokoomuksen tahtoa. Kuten KH:n entinen puheenjohtaja Ilkka J. Kari (kok) totesi, demokratia (erityisesti lautakunnat) vain sotkevat selviä asioita. Demokratian lisäämistarve on enemmänkin muilla puolueilla. Yleensä on niin, että mitä suurempi valta sitä pienempi demokratia. Mutta tilanne on espoolaisten vaaleilla haluama, joten pulinat pois.
Toimialajohtajien ja lautakuntien ristiriita johtuu siitä, että toimialajohtajat katsovat, että heillä on lopullinen valta toimialansa asioissa ja lautakunnat katsovat, että heidät ylikävellään mennen tullen.
Espoo saa jatkuvasti huomautuksia, että sen sosiaali- ja terveyspalvelut eivät ole lain edellyttämällä tasolla. Lautakunta moittii tästä virkamiehiä. Valta on siten virkamiehillä, ei vaaleilla valituilla asukkaiden edustajilla. Mihin vaaleja sitten tarvitaan?
Sosiaali- ja terveystoimen johtaja valittiin uudelleen valtavan poliittisenkannatuksen saattelemana. Tästä voisi päätellä, ettei luottamushenkilöiden ”huolestuminen” laittomuuksista ole todellista, vaan hiljaa taputellaan käsiä selän takana, että taas säästettiin kaupungin varoja. Ja haukut saa virkamies, ei luottamushenkilöt. Jos asiasta oltaisiin oikeasti huolissaan, miksi valita uudelleen virkamies, jota jatkuvasti haukutaan laittomuuksista? Ja miksi myöntää jatkuvasti liian vähän rahaa, että laittomuuksia syntyy?
Samalla lautakunnat ovat myös menettäneet kontaktin toimintayksiköihin. Toimialan johto karsii yksiköiden budjettitarpeet ja tuo karsitun esityksen lautakuntaan. Sivistystoimessa on jopa kielletty kertomasta luottamushenkilöille todellisia budjettitarpeita. Eli ne jotka ovat kilttejä toimintayksiköitä, alistuvat. Muut kertovat suoraan ohi toimialajohdon tarpeensa luottamushenkilöille ja poliitikot lähtee ajamaan näiden ”riman yli potkijoiden” tavoitteita poliittisissa neuvotteluissa. Samalla ”kilttien” toimintayksiköiden palvelut näivettyy.
Toimialan mukaan myös voimakas kaupungin keskushallinto karsii toimialan esitystä. Yleensähän kuntien keskushallinto vain ohjaa, avustaa, suunnittelee, kehittää jne toimintoja ja kaikki substanssiasiat ovat poliittisessa päätöksentekojärjestelmissä lautakunnissa.
Puolueet miettivät elokuussa kannanottojaan kaupungin organisaatioon. Tehdäänpä mitä tahansa demokratian tulee kulkea katkeamatta lautakunnista, kaupunginhallituksen kautta valtuustoon. Virkamiesten tulee toimia joka tasolla tehtyjen luottamushenkilöpäätösten mukaan. Eli toimialajohtajat tulee palauttaa lautakuntien alaisuuteen.
Juhani Hakala
Lautakuntapuheenjohtaja
| ||