web stats
diashow
Juhani Hakala

Ajankohtaista

Viha ja käärme

Lue lisää »

Kirkko ja meditointi

Lue lisää »

Yksi vai monta Jumalaa?

Lue lisää »

Muualla verkossa

Jaa eteenpäin

Juhani Hakala

Juhani Hakala potrettikuva

Tapahtumakalenteri

Ma Ti Ke To Pe La Su
    1 2 3 4 5
6 7 8 9 10 11 12
13 14 15 16 17 18 19
20 21 22 23 24 25 26
27 28 29 30 31    
Tietotori

Esitykseni lähiötyöryhmästä

18.12.2000      
                
LISTAN ASIANRO 10               
10 §    Asianro 643 / 2000      

        
VALTUUSTOALOITE LÄHIÖTYÖRYHMÄN PERUSTAMISEKSI           

                
        Valmistelija: Kyllikki Kosonen, puh. 09-869 2215

Juhani Hakala ja yhdeksän muuta valtuutettua esittävät 8.12.1997 päivätyssä aloitteessaan luottamishenkilöistä koostuvan lähiötyöryhmän asettamista. Työryhmän tehtävänä on selvittää ja tehdä ehdotukset seuraavista asioista:
- Selvittää Espoon 1960- ja 1970-luvuilla rakennettujen kerrostalolähiöiden kunnostustarve, asettaa kunnostettavat lähiöt kiireellisyysjärjestykseen sekä suorittaa sosiaalisten ongelmien ja niiden poistamiseen tarvittavien toimenpiteiden kartoitus.
- Selvittää kaupungin tarjoamien palvelujen minimitarjonta eri kokoisissa lähiöissä sekä miten voidaan parantaa kaupallisten lähipalvelujen tarjontaa.
- Selvittää asukkaita edustavien järjestäytyneiden organisaatioiden mahdollisuudet osallistua lähiöiden kehittämistyöhön.
- Luoda järjestelmä ja säännöt, joilla varataan lähiöille vuosittainen ylläpitoraha.

Aloitetta perustellaan otteilla valtuuston hyväksymästä Espoon kaupunkistrategiasta (mm. viihtyisä elinympäristö, kuntalaisten omatoimisuuden tukeminen ja vaikutusmahdollisuuksien parantaminen) sekä viittaamalla yleisen palvelurakenteen tämän hetkisiin kehitysnäkymiin ja lähiöiden rakennuskannan kunnostustarpeeseen sekä asukkaiden osin turhautuneisiin kokemuksiin osallistumisesta.

Aloite on oheismateriaalina

Valtuusto palautti 12.10.1998 aloitteen uudelleen valmisteltavaksi. Tällöin aloitteesta olivat antaneet lausuntonsa kaupunkisuunnittelukeskus, sosiaali- ja terveyslautakunta, kiinteistöpalvelukeskus ja tekninen keskus.

Kaupunkisuunnittelukeskuksen vastauksessa todetaan, että ympäristön hoito ja palvelujen kehittäminen ovat osa kaupungin normaalia toimintaa. Kaupunki on myös toteuttanut useita erilaisia lähiöiden ja asuinalueiden kehittämis- ja parantamisprojekteja yhteistyössä alueen asukkaiden kanssa. Lisäksi tiedonsaannin ja osallistumismahdollisuuksien tehostaminen ovat olleet useiden lainsäädäntöuudistusten tavoitteena viime vuosina.

Kaupungin nopean kasvun jatkuessa uudisrakentaminen vaatii resursseja siinä määrin, että kunnossapitoon ja peruskorjaukseen käytettävät määrärahat ovat jääneet jälkeen kasvavista tarpeista. Lisäksi merkittävä osa ympäristöstä koostuu yksityisistä kiinteistöistä ja palveluista, joita koskevaan päätöksentekoon kaupunki ei suoranaisesti voi vaikuttaa.

Asuinalueiden ja ympäristön perusparantamisen organisoinnin kannalta keskeinen kysymys on alueelliseen kehittämistoimintaan suunnattavien resurssien määrä. Selkeän erillisrahoituksen puuttuessa kaupungin vastuulle tulevat toteutustoimet pyrkivät venymään vuosien päähän. Valtuustoaloitteessa esitetyn uuden luottamusmiestoimikunnan asettaminen on perusteltua vain, jos samaan aikaan päätetään kaupungin taloussuunnitelmaan sisällyttää lähivuosille erityisiä peruskorjaukseen ja ympäristöparannuksiin varattuja määrärahoja.

Teknisen keskuksen vastauksessa tuodaan esille kunnallistekniikan rahoitusongelmat, jotka vaikuttavat merkittävästi myös lähiöiden yleisten alueiden perusparantamiseen. Kunnallistekniikan perusparantaminen rahoitetaan alueellisen kunnallistekniikan määrärahoilla, joilla rahoitetaan myös kunnallistekniikan uudisrakentaminen. Niin kunnallistekniikan uudisrakentaminen kuin lähiöiden perusparantaminen edellyttävät kunnallistekniikan rahoituksen lisäämistä.

Kiinteistöpalvelukeskuksen lausunnossa todetaan, että lähiöiden suunnitelmallisen kokonaissaneerauksen kannalta yhteistyö eri toimijoiden kanssa on erittäin tärkeää. Yleisten ja yksityisten piha-, viher- ja julkisten alueiden hoito on omistuksen ja hoitovastuun pirstoutuneisuuden vuoksi jakautunut monille tahoille. Alueneuvottelukuntien toimintaa kehittämällä voidaan päästä aloitteen tavoitteisiin ilman uusien organisaatioiden perustamista.

Sosiaali- ja terveyslautakunnan päätöksen perusteluissa korostetaan sosiaalitoimen nykyisen toiminnan alueellisuutta. Alueellisten tulosyksiköiden kanssa yhteistyössä on runsaasti toimintoja, joissa asukkaat ovat aktiivisesti mukana. Aluejaostojen lisäksi asukkaat voivat vaikuttaa vammais-, vanhus- ja nuorisoneuvostoissa ja -valtuustoissa sekä ruotsinkielisessä neuvottelukunnissa. Lautakunta ehdottaa, että odotetaan käynnissä olevien hankkeiden valmistumista ja niistä saatavia tuloksia. Lisäksi olemassa olevia järjestelmiä tulisi käyttää tehokkaammin hyödyksi.

Kaupunginhallitus totesi 29.9.1998 käsitellessään aloitetta, että vuoden 1999-2001 kaupunkistrategiassa on ensi kertaa otettu kantaa kaupunkikeskusten visioihin ja kehittämistavoitteisiin. Strategia on pohjana toimialojen toiminnan kehittämiselle. Kaupunginhallitus pitää tärkeänä esityslistalla esitettyjen käynnissä olevien toimenpiteiden ohella jatkaa strategiatyötä ja sen pohjalta määriteltävien tulostavoitteiden ja toiminnan kehittämistä. Tämän vuoksi uuden hallinnollisen toimielimen perustaminen ei tässä vaiheessa ole tarpeen.

Selostus
Kh 5.12.2000 Ympäristön ja teknisten palvelujen toimiala toteaa lausuntonaan 12.9.2000 lisäksi seuraavaa:

Espoo-strategiassa 2000-2002 määritellyn toiminta-ajatuksen ja toimintaperiaatteiden mukaan tavoitteena on laadullisesti korkeatasoiset, väestörakenteeltaan, rakennuskannaltaan ja asuntojen hallintamuodoiltaan monipuoliset asuinalueet. Kaupunkia kehitetään viiden aluekeskuksen ja kahden paikalliskeskuksen verkostona yhteistyössä asukkaiden kanssa. Alueneuvottelukuntien roolin kehittäminen on tärkeä osa asukkaiden vaikutusmahdollisuuksien parantamista.

Kaupunkikeskusten kehittämistyön painopistealueena on keskusten erityispiirteiden, omailmeisyyden ja identiteetin selkiyttäminen yhteistyössä alueen asukkaiden kanssa. Toinen painopistealue on keskusten liittäminen toimivaksi verkostoksi niin kaupungin sisällä kuin seudullisesti. Tavoitteena on kokonaisuutena toimiva kaupunkiverkosto, jossa keskuksilla on omat, toisiaan täydentävät profiilit.

Espoossa on seitsemän alueneuvottelukuntaa, jotka toimivat aktiivisessa vuorovaikutuksessa kaupungin organisaation kanssa. Niiden tehtävänä on mm. välittää kaupungille asukkaiden näkemyksiä oman alueensa ajankohtaisista hankkeista ja kehittämissuunnitelmista. Alueneuvottelukuntien jäsenet toimikaudeksi 1997-2000 on valittu Espoon asukasjärjestöjen esitysten pohjalta

Asukkaiden osallistumismahdollisuudet ovat lisääntyneet entisestään uuden rakennus- ja maankäyttölain astuttua voimaan. Etelä-Leppävaaran suunnittelussa asukkaat ovat olleetkin aktiivisesti mukana. Espoon eteläosien yleiskaavan asukastilaisuuksia järjestettiin kesän 2000 alussa kaikilla suuralueilla.


Lähiöiden kehittäminen Espoossa

Espoon kaupunki on valtakunnallisestikin tarkasteltuna osallistunut aktiivisesti erilaisiin kehittämisprojekteihin. Espoossa on käytännöllisesti katsoen ollut 1980-luvulta lähtien jatkuvasti käynnissä asuinalueiden ja lähiöiden parantamiseen sekä asukkaiden vaikutusmahdollisuuksien kehittämiseen liittyviä hankkeita. Yksi mittavimpia oli vuonna 1986 aloitettu Suvelan Sofy-projekti yhteistyössä Teknillisen korkeakoulun Yhdyskuntasuunnittelun täydennyskoulutuskeskuksen kanssa.

Vuonna 1987 alkoi Perkkaalla asukkaiden ja huoltoyhtiön yhteistyönä Perkkaa paremmaksi -projekti. Kehittämistyötä on tehty myös mm. Karakalliossa, Matinkylässä ja Soukassa.

Viime vuoden lopulla päättyi Matinkylä-Olarin lähiöprojekti, jonka aikana valmistui sekä Matinkylään että Olariin ympäristön parannussuunnitelmat. Niiden toteuttaminen on käynnissä.

Vuonna 1997 käynnistetyn Tapiolan kehittämisprojetin kohdealuetta ovat Tapiola, Otaniemi, Keilaniemi ja Keilalahti. Yhteistyössä ovat mukana mm. Tapiolan Kilta ja Teknillinen korkeakoulu sekä VTT, liike-elämän edustus ja seurakunta. Tapiolan liikekeskustan alueelle laadittiin v. 1999 kehittämissuunnitelma, jossa selvitettiin liikekeskustan kaupunkikuvalliset, rakenteelliset ja ulkotilan käyttöön vaikuttavat toiminnalliset ongelmat ja mahdollisuudet.

Kaupunkistrategian 2000-2002 mukaan laaditaan Espoon keskuksen kehittämissuunnitelma ja aloitetaan sen toteuttaminen. Tavoitteena on saada alueesta mahdollisimman viihtyisä ja toimiva asuin- ja työpaikka-alue arvokasta kulttuuriperintöä unohtamatta. Ympäristön kohentamiseksi ja palvelutason nostamiseksi on aktivoitu asukkaita ja asukasjärjestöjä, huoltoyhtiöitä, yrityksiä kiinteistönomistajia ja muita sidosryhmiä.

Kaupungin eri toimialojen yhteistoimintaa on parannettu aluetasolla. Kanta-Espoon alueneuvottelukunnan rooli on ollut merkittävä.

Espoonlahden osallisuushanke, Kumppanuudella osalliseksi, käynnistyi v. 1998 huhtikuussa. Sisäasiainministeriön koordinoiman hankkeen tavoitteena on espoonlahtelaisten hyvinvoinnin edistäminen, syrjäytymisen ehkäisy ja yksilöllisyyden lisääminen. Toisena tavoitteena on asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksen eli, paikallisen, demokraattisen päätöksenteon käytäntöjen luominen ja kehittäminen. Hankkeen toimijaverkostoon kuuluvat alueen asukasyhdistyksien, järjestöjen, seurojen, yrityksen, kaupungin eri toimialojen ja seurakunnan edustajien lisäksi luottamushenkilöitä ja asukkaita.

Em. käynnissä olevista kehittämishankkeita selostetaan tarkemmin oheismateriaalina olevassa ympäristön ja teknisten palveluiden lausunnossa 12.9.2000.

Lähiöiden ja asuinalueiden kehittäminen on osa kaupungin jokapäiväistä toimintaa, jonka kehittämistyötä tehdään päivittäin kaupungin eri hallintokunnissa. Fyysisen ja sosiaalisen ympäristön kehittämistyöhön osallistuu myös monia kaupungin ulkopuolisia tahoja kuten taloyhtiöt, huoltoyhtiöt, yritykset, liike-elämä, työvoimaviranomaiset ja poliisi. Yhtenä tavoitteena onkin uusien yhteistyökulttuurien kehittäminen, koska kaupungin omat toimenpiteet eivät yksin riitä ympäristön ja palvelutarjonnan parantamiseen. Matinkylän keskus II:n suunnittelussa käytettiin public-private-partnership -periaatetta. Uuden aluekeskuksen suunnitteluun osallistuivat myös alueen yritysten, yhteisöjen ja alueneuvottelukunnan edustajat.

Asuinalueiden ja ympäristön laatu vaikuttavat myös elinkeinoelämän ja kansainvälisten yritysten sijaintipäätöksiin. Sijaintipaikkaa hakiessaan yritykset kiinnittävät huomiota myös ympäristön laatuun, palvelujen toimivuuteen ja viihtyisyyteen. Kaupunkiympäristöä kehitettäessä on pyrittävä huomioimaan myös tulevien sukupolvien toiveet.

Lähiöiden ja asuinalueiden yksityiskohtaisemman laadullisen fyysisen kehittämisen kannalta keskeinen toteuttaja Espoon kaupungin osalta on tekninen keskus. Kunnallistekniikan määrärahojen suuruus vaikuttaa suoraan kaupungin vastuulla olevien yleisten alueiden hoitoon ja kunnossapitoon. Tekniselle keskukselle on varattu yleisten alueiden kunnostukseen noin 2 - 5 Mmk vuodessa. Olarin, Matinkylän ja Soukan perusparannussuunnitelmien toteuttamisen perusteella voitaisiin arvioida, että lähiöiden kunnostuksen rahoitustarve lähitulevaisuudessa on noin 100 Mmk. Tämä merkitsisi vuositasolla noin 10 - 20 Mmk:n panostusta ympäristön perusparantamiseen.

Kaupungin viherpalveluyksikkö valmistelee kaupungin viheralueohjelmaa. Myös asukkailla on mahdollisuus osallistua ohjelman valmistelutyöhön. Ohjelmaan kirjataan mm. kaupungin tavoitteet ympäristön hoidon kannalta. Yleisten alueiden hoitoluokitukset määrittelevät sen tason, jolla kaupunki hoitaa yleisiä alueita. Kaupunginvaltuustolla onkin tässä yhteydessä mainio tilaisuus vaikuttaa kaupungin yleisilmeen ja asukkaiden viihtyvyyden parantamiseen.

Viihtyisällä ja hoidetulla sekä palvelutarjonnaltaan monipuolisella elinympäristöllä on myös merkitystä asukkaiden turvallisuudelle. Asuinalueiden rappeutuminen ja hoidon puute viestittävät siitä, ettei alueesta välitä, mikä lisää turvattomuutta ja rikollisuutta. Ostoskeskusten, kauppojen ja muiden palvelujen määrä lisää viihtyisyyttä ja turvallisuutta alueella. Valmisteilla olevassa kaupungin turvallisuusstrategiassa korostetaankin ympäristön hoidon tason ja laadun merkitystä asukkaiden viihtyisyydelle ja turvallisuudelle.

Asuinalueiden kehittämistyössä tarvitaan riittävät tiedot sosiaalisista ongelmista ja niiden poistamiseen tarvittavista yhteiskuntapoliittisista toimenpiteistä. Kaupungin tilasto- ja tutkimuspalvelujen yksikkö selvittääkin kaupunginhallituksen pyynnöstä miten voidaan arvioida tietyn asuinalueen sosiaalisen segregoitumisen riskiä ja miten tämä tieto voidaan saattaa otettavaksi huomioon alueen kaavoituksessa ja muussa suunnittelussa. Selvitys valmistuu vuoden 2000 aikana. Lisäksi käynnissä ovat myös espoolaisten asumistoiveet -tutkimus, joka valmistuu vuoden 2001 alussa sekä lapsi- ja perhepoliittisen ohjelman valmistelu.

Kaupunginhallitus on 5.11.1996 käsitellessään Matinkylä-Olarin kehittämissuunnitelmaa päättänyt, että Espoossa laaditaan kehittämisstrategia kaupungin kaikkien asuinalueiden parantamiseksi Matinkylä-Olarin lähiöprojektissa saatujen kokemusten perusteella. Tarkoitus on löytää uusia tapoja kanavoida asukkaiden toiveet ja mielipiteet kehittämistyön ja päätöksenteon pohjaksi. Samalla etsitään uusia toimintatapoja yksityisten ja julkisten toimenpiteiden koordinoimiseksi - tarvittaessa yhdistämiseksikin. Espoo-strategiassa 2001-2003 on usesassa kohdin korostettu kunkin kaupunkikeskuksen kehittämistä sekä uusien yhteistoimintamuotojen ja vaikuttamismahdollisuuksien etsimistä yhdessä eri osapuolten kanssa. Tätä työtä varten on tarpeen varata riittävät resurssit.

Sosiaali- ja terveystoimi toteaa lausunnossaan 14.8.2000 mm. että alueellisten tulosyksiköiden kanssa yhteistyössä on runsaasti toimintoja, joissa asukkaat ovat aktiivisesti mukana. On myös perustettu alueellisia peruspalveluryhmiä, jotka kokoontuvat säännöllisesti ja joissa on edustajina alueen asukkaita sekä kolmannen sektorin, seurakunnan sekä kaupungin edustajia. Työskentely on jatkuvaa ja siitä on muodostunut normaali säännöllinen yhteistyön muoto. Asiakasyhteistyö on sosiaali- ja terveystoimen normaalia arkityötä.

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen ja hallinnon alueellistamisessa keskeisenä tavoitteena on päätöksenteon vieminen paikalliselle tasolle. Sosiaali- ja terveydenhuollon määrärahojen alueellisesta käytöstä päättää aluejaosto, joka koostuu ko. alueella asuvista luottamushenkilöistä. Vastaavaa alueellista delegointia ei ole toteutettu muiden lautakuntien toiminnassa. Hallinnon ja päätöksenteon alueellistaminen myös muilla sektoreilla lisäisi asukkaiden vaikuttamismahdollisuuksia ja antaisi paremmat edellytykset eri hallinnon alojen yhteistyölle ja toimintojen yhteensovittamiselle.

Sosiaali- ja terveystoimen lausunto on oheismateriaalina.

Opetus- ja kulttuuritoimi toteaa lausunnossaan 16.11.2000, että alueiden palveluiden kehittämisessä paikallisten järjestöjen ja asukasyhdistysten ja -yhteisöjen rooli on aivan keskeinen. Toimialalla tuetaan avustuksin aluetoimintaa mm. kulttuurilautakunnan ja nuoriso- ja liikuntalautakunnan kohdentamin avustuksin. Koulutoimissa koulujen johtokuntien roolia koulun toiminnan ja sen ympäristön kehittäjänä on 90-luvulla pyritty kehittämään juuri aloitteessa esitettyjen periaatteiden mukaisesti.

Opetus- ja kulttuuritoimi on aktiivisesti osallistunut viime vuosina käynnistettyihin alueiden kehittämisprojekteihin, jotka pääsääntöisesti on toteutettu yhteistyössä alueella toimivien yhteisöjen kanssa. Espoonlahden alueneuvottelukunnan syksyllä 2000 esittämä kehittämismalli, jossa mm. alueneuvottelukunnan, alueen yhteispalvelupisteen, kuluttajaneuvonta palveluiden ja yhdyskuntatyön yhteistyötä kehitetään, soveltuu toteutettavaksi hyvin myös muissa Espoon osissa. Yhteispalvelupisteiden kehittäminen alueen palveluiden koordinointipisteeksi ja siten myös alueneuvottelukuntien työn tukikohdaksi kuuluu yhteispalvelujen kehittämisohjelmaan.

Nuorisovaltuusto on kuluvan vuoden alusta kehittänyt toimintaansa korostaen aluevastaavien roolia ja yhteistyötä alueen nuorten kanssa. Myös yhteistyötä koulujen oppilaskuntien kanssa on tiivistetty yhteisten kehittämistavoitteiden täsmentämiseksi

Kaupunginhallitus pitää tärkeänä alueneuvottelukuntien roolin kehittämistä. Kaupunginhallitus teki 5.12.2000 esityksen valtuustolle Espoonlahden pilottihankkeeksi. Sen avulla pyritään kehittämään alueneuvottelukunnan toimintaa ja saamaan kokemuksia alueneuvottelukunnan kautta kanavoituvan alueellisen aktiviteetin liittämisestä muuhun kaupungin toimintaan.

Alueneuvottelukunnan tehtävänä on esityksen mukaan mm.
- sovittaa yhteen alueen eri toimijoiden näkemykset,
- ottaa kantaa ja varmistaa vuorovaikutuksen toteutuminen aluetta koskeviin kaavoitus-, kadunrakennus- ja rakennushankkeisiin sekä muiden palvelujen kehittämiseen valmistelu- ja suunnitteluvaiheessa,
- toimia alueen asukkaiden ja muiden toimijoiden yhteistyön aktivoijana, ohjaajana ja koordinoijana sekä
- tehdä tarvittaessa kaupungille esityksiä talkoorahatyyppisen määrärahan saamiseksi ja huolehtia hankkeiden toteutuksesta.
- laatia Espoonlahden keskusta-alueiden kehittämissuunnitelma
Kaupunginhallitus toimii koordinoivana elimenä ja mm. nimeää oman yhdyshenkilönsä seuraamaan alueneuvottelukunnan työtä ja ottaa kantaa alueneuvottelukunnan esityksiin ja käsittelee toimintaraportit.

Kaupunginhallitus pitää aloitteessa esitettyjen asioiden selvittämistä ja kehittämistä erittäin tärkeänä ja toteaa, että aihepiiriin liittyvää kokeilu- ja kehittämistoimintaa on vireillä useassa muodossa. Kokeilujen ja hankkeiden jatkokehittämisen ja hyödyntämisen kannalta on perusteltua, että niiden ohjaus- ja koordinointi säilytetään kaupunginhallituksella eikä näin ollen uuden toimielimen asettaminen ole tarpeellista.

        
                
                
                
        OHEISMATERIAALI
Valtuutettu Hakalan aloite
Ympäristön ja teknisten palveluiden lausunto 12.9.2000
Sosiaali- ja terveystoimen lausunto 14.8.2000

Ehdotus
Kh 5.12.2000

Kaupunginjohtaja:

Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Juhani Hakalan ym. 8.12.1997 lähiötyöryhmän asettamista koskevaan valtuustoaloitteeseen sekä toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi.
Päätös
Kh 5.12.2000 § 6

Kaupunginhallitus:
Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.
        
        OHEISMATERIAALI
Valtuutettu Hakalan aloite
Ympäristön ja teknisten palveluiden lausunto 12.9.2000
Sosiaali- ja terveystoimen lausunto 14.8.2000



        
Ehdotus Kaupunginhallitus:      
        
Valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Juhani Hakalan ym. 8.12.1997 lähiötyöryhmän asettamista koskevaan valtuustoaloitteeseen sekä toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi.   
        
        
Päätös  Valtuusto:      
        
Kaupunginhallituksen ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.       



____________________
Juhani Hakala
Suunnittelupäällikkö
Alakartanontie 31 B 6, 02360 Espoo
Puh 050 552 1513, koti+fax 801 7285
_____________________