web stats
diashow
Juhani Hakala

Ajankohtaista

Viha ja käärme

Lue lisää »

Kirkko ja meditointi

Lue lisää »

Yksi vai monta Jumalaa?

Lue lisää »

Muualla verkossa

Jaa eteenpäin

Juhani Hakala

Juhani Hakala potrettikuva

Tapahtumakalenteri

Ma Ti Ke To Pe La Su
      1 2 3 4
5 6 7 8 9 10 11
12 13 14 15 16 17 18
19 20 21 22 23 24 25
26 27 28 29 30    
Tietotori

Kaupunginteatterin juhlaseminaari

 TEATTERIN TULEVAISUUS ESPOOSSA-JUHLASEMINAARI

Järjestäjä:     Espoon kaupunginteatterin kannatusyhdistys                                              Paikka:         Revontulihalli                                                                                                    Aika:             23.10.14

Tervehdyssanat

Kannatusyhdistyksen puheenjohtaja Leo Eskola avasi tilaisuuden ja toimi sen puheenjohtajana. Hän kertoi runsaslukuiselle yleisölle Kannatusyhdistyksen 25 vuotisjuhlasta, jossa julkaistaan yhdistyksen historiikki sekä Kaupunginteatterin 25 vuotisjuhlasta 22.11.14.

Teatteritalo nyt!

Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto päätti 7.4.14 että Revontulihallin vuokrasopimusta jatketaan vuoden 2020 loppuun saakka. Jaosto kehotti sivistystointa ja Tilakeskus-liikelaitosta yhteistyössä Espoon kaupunginteatterisäätiön kanssa laatimaan vuoden 2015 loppuun mennessä uusien tilojen tarveselvityksen. Samoin jaosto kehotti kaupunginsuunnittelulautakuntaa viipymättä valmistelemaan Tapiolan keskukseen Vesiputoustalon edustalle asemakaavaehdotus, johon sisältyy rakennusoikeudeltaan noin 10 000 kem2 tontti teatteri- ja muuta kulttuuritoimintaa palvelevaa rakennusta varten.

Teatterin käyttöpäällikkö Heikki Örn kertoi tarvetyöryhmän työn etenemisestä ja teatterin tilatarpeista yksityiskohtaisesti, sekä esitteli teatteritaloja maailmalta. Tarveselvitys on vaativaa, koska sen tulee vastata sekä omien tuotantojen että vierailijoiden tarpeisiin ja myös ulkopuolisten ohjaajien ja näyttelijöiden tarpeisiin. Lavasteet on saatava helposti pois, jotta tilaa voidaan myydä päivällä ulos. Pääsaliin tulee 500 asiakaspaikkaa. Pikkunäyttämölle 100-300 paikkaa. Arkkitehti ei ole vielä ole mukana valmistelutyössä.

Tontti on teatterille ahdas, mutta siihen kyllä mahdutaan. Teatteritalo ei ole vain ulkokuori, vaan sen on ammattilaisten työpaikka. Teatterista tulee päivisin espoolaisten olohuone. Viereen tuleva Metro lisää teatterin saavutettavuutta.

Ohjausryhmä on jakautunut kahtia, toinen ryhmä tekee tilasuunnittelua ja toinen miettii taiteellista sisältöä. Jälkimmäinen työryhmä julkaisee raporttinsa vuoden vaihteessa.

 

 

Teatterinjohtaja Joachim Thibblinin mukaan vuonna 2010 tehty selvitys on hyvä jatkotyön pohja. Espoolaisten kaupunginteatteri ja Suomen ainoa kansainvälinen teatteri tarvitsee kodin.

Hänen mukaansa teatterin toimintakonsepti on loistava. Omat tuotannot tuovat taloudellista ja taiteellista jatkuvuutta. Profiilia tukee myös hyvin se, Patentti- ja rekisterihallitus on vahvistanut Espoon Kaupunginteatterin viralliseksi nimeksi ja rekisteröidyksi tavaramerkiksi Espoon Kaupunginteatteri The International Theatre of Finland.

Teatteritalo on Oulun ja Kuopion teattereiden kokoluokkaa. 500 asiakaspaikan teatteri on optimi, intiimi tunnelma säilyy. Muilla teattereilla on ongelmia liian suuren päänäyttämön kanssa. Rahoituksen osalta ei ole vielä päätöksiä olemassa. Asemakaava sulkee pois hotellin rakentamismahdollisuuden

Thibblinin mukaan kaupungin kanssa herätellään laajempaa kulttuuripoliittista keskustelua virkamiesten ja suurempien kulttuuritoimijoiden kanssa. Tavoitteena on Espoon rikas kulttuurielämä. Kulttuurin saavutettavuudessa on toivomisen varaa, kulttuuri on saatava ihmisten keskelle. Ehkä vielä joskus käydään kaupunginvaltuustossakin kulttuuripoliittinen keskustelu. Kulttuuri on osa elämää ja kaupungin vastuu pitää tuoda esiin.

 

Johtava intendentti Juha Vilja kysyi mikä Espoossa on muuttunut? On uusi kulttuuritoimenjohtaja ja uusi teatterinjohtaja. On virinnyt keskustelu minkälainen kulttuurikaupunki Espoo on. Emma, Sinfonietta ja teatteri luovat Espookuvaa rajojen ulkopuolella. Teatterin sisällöllinen profiili on hyvä. Kaupungin ja teatterin kulttuuriprofiilia on terävöitettävä. Teatteri vaikuttaa myös moniin muihin asioihin Tapiolassa. Kansainvälinen teatteri on se, jolla voitetaan.

 

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Ari Konttas totesi, että teatterin tuki nousee joka tapauksessa, eikä se tule olemaan kaupungin talouden osalta helppoa. Perustyö on tehty hyvin. Talous on kuitenkin katsottava tarkkaan yhdessä kaupungin kanssa.

Kulttuuria ei voi ajaa muiden palvelujen kanssa vastakkain, ei urheilun eikä aluekeskusten. Hän lupasi henkilökohtaisesti tukea hanketta. Hän totesi, että paikalla on runsaammin kokoomuksen ja demareitten poliitikkoja, joiden tulisi edistää hanketta omissa valtuustoryhmissään.

 

Teatterisäätiön hallituksen puheenjohtaja Olli Männikön mukaan teatteria on yritetty haastaa Länsiväylän palstoilla urheilun taholta. Sijoittajia ei hankkeeseen ole vaikea löytää, muta mitään lopullista ei voida sopia, ennen kuin hanke etenee.  Sijoittajia löytyy alemmallakin tuotolla, koska vuokra-aika on pitkä eikä vuokraajaa voida pitää riskialttiina. Revontulihalli tullaan purkamaan ja teatterilla ei silloin olisi mitään omaa tilaa, jolloin teatteri olisi lopetettava. Ongelma on, että päättäjät vaihtuvat ja keskustelu pitää aloittaa aina alusta. Poliittinen enemmistöhän oli kulttuurikeskuksen rakentamista vastaan, mutta ryhmänjohtajat hoitivat asian.

 

Yleisöpuheenvuorossa otettiin esiin hankkeen poliittiset toteutumismahdollisuudet. Virkamiehet ovat markkinoineet taloa kulttuuritalona, joita jo on Tapiolassa useampi ja esim. suuremmassa Espoonlahdessa ei yhtään. Talon tulee olla leimallisesti teatteritalo, jossa on myös muuta kulttuuritoimintaa. Kaupungin nykyisessä taloudellisessa tilanteessa toteuttamiskelpoinen malli on, että rakennuskustannukset maksetaan vuokran yhteydessä. Tällöin kulttuurilautakunnan vuokra-avustus vain nousee.

 

Teatterin taiteellinen tulevaisuus

Paneeliin osallistuivat teatterinjohtaja Joachim Thibblin, teatteriohjaaja Johanna Freundlich (Kojoottikuu) ja Juha Jokela (Esitystalous 1-2-?).

Thibblin

Teatterin konsepti on hyvä ja sitä voidaan kehittää kun ei olla kulttuurikeskuksen puutteellisten tilojen armoilla. Uusissa tiloissa voi esittää enemmän ja suurempia esityksiä.

Tarvitaan enemmän yhteistyötä muiden espoolaisten toimijoiden kanssa: mm orkesteri, museot, koulut, varhaiskasvatus, draamaopetus. Nyt jo valmistaudutaan draamayhteistyöhön lukioiden kanssa.

Teatterin tulisi olla enemmän läsnä espoolaisten elämässä. Teatteri toimii tällä hetkellä niukalla miehityksellä, sitä on jonkin verran kasvatettava uudessa talossa. Teatteri on ainoa teatteri Suomessa, jonka muuttuvat kulut ovat kiinteitä kuluja suuremmat (esim. palkat).

Taiteellinen liikkuvuus on säilytettävä, joten taloon ei tule vakinaista näyttelijäkuntaa. Teatterilla on iso vastuu tuoda Suomeen esityksiä, joita muuten emme näkisi. Teatteri on tällä saralla uranuurtaja Suomessa. Teatterin tehtävä on myös tuoda kotimaista laadukasta teatteria pääkaupunkiseudulle.

On vaarana, että teattereiden valtion rahoitusosuus tulee laskemaan. Tarvitaan uusia yhteistoimintakuvioita niin talouden kuin taiteenkin osalta. Tuotannoilla voi olla pidempi elinkaari esim. vierailujen avulla. Tämän voi jo huomioida esityksen valmistelussa (esim. lavastus).

Freundlich

Kansainvälisyys on vahvuus. Teatteri on edelläkävijä, toiminta on loppuun mietittyä. Teatterilla on myös riskinottokykyä. Teatteri nauttii suurta arvostusta alalla. Teatterin ei kannata tehdä samaa mitä muut tekevät pääkaupunkiseudulla. Teatterilla on kevyt infra sekä muihin verrattuna pieni ja sinnikäs henkilökunta

Jokela

Kontrolli ei kuulu taiteeseen. Teoksen kautta kohdataan taiteilija. Jos haluatte, että taiteilija on onnellinen, niin älkää kontrolloiko. Dalia ei olisi syntynyt, jos olisi sanottu mitä maalata.

Miksi olen Espoossa? Täällä on taiteilijan vapaus, voi tuoda omat näyttelijät. Ei tarvitse tallata kiinteästi palkattujen taiteilijoiden varpaille. Ei tehdä hyötysuhdelaskelmia vaan annetaan tilaa. Esim. pieni ja joustava henkilöstö toimii paremmin ja nopeammin kuin jonkin ison teatterin koneisto tuotannon valmisteluvaiheessa.

Birgitta Ulfssoninin sanoin: ”Taiteen tehtävä on kehittää salaa yhteiskuntaa”. Taiteellisessa projektissa sattuma tekee työtään.

Esitystalouden ensamble haaveilee jo kolmannesta tuotannosta.

Jatkuvuutta toimintaan tuo samojen kansainvälisten ryhmien vierailujen jatkuvuus.

Thibblin

Näissä tiloissa tuotetaan mitä pystytään. Teatteri on tyhjä paperi, aina voidaan aloittaa uudestaan. Voidaan koota työryhmä, jolla on yhteinen ”ph-arvo”.

Voimme myös harrastaa residenssitoimintaa, tarjota tiloja ja työpajoja lahjakkaille kotimaisille ja ulkomaisille vapaille ryhmille, joilla ei ole rahaa.