Ajankohtaista
Muualla verkossa
Jaa eteenpäin
Juhani Hakala
 |
Tapahtumakalenteri
| Ma | Ti | Ke | To | Pe | La | Su |
| 1 | 2 | 3 | 4 | |||
| 5 | 6 | 7 | 8 | 9 | 10 | 11 |
| 12 | 13 | 14 | 15 | 16 | 17 | 18 |
| 19 | 20 | 21 | 22 | 23 | 24 | 25 |
| 26 | 27 | 28 | 29 | 30 | 31 |
Kevään ohjelmistosta
Kevään ohjelmistosta
Oma tuotanto: Toimitusjohtaja 1.11.15
 Ensi kevään oma tuotanto on “Toimitusjohtaja” on nykykomedia vallasta, seksistä ja viiltävästä yksinäisyydestä. Kukapa sopisi komedian ohjaajaksi paremmin kuin stand up koomikko Jaakko “vatsa“ Saariluoma. Toimitusjohtaja ( Riitta Havukainen) on kovasti kiinnostunut työntekijöidensä nuorista poikaystävistä ja soppa on valmis. Kirjoittaja on siis Stig ei Stieg Larsson, joka on dekkarikirjailija evp.
“Toimitusjohtaja” jatkaa omalla tavallaan Edusk…ei kun “Esitystalouksien” kiitettyä valtaa käsittelevää linjaa. Tosin esitettiinhän “Eduskunta II:kin” Espoossa. Se setvi valtion ja Esitystaloudet Espoon hallintoa.
Aihetta uuteen “Esitystalouteen” taatusti löytyy. Espoossa ollaan purkamassa demokratiaa. Virkamiehet valmistelivat salassa itselleen johtosäännön, jolla lisäävät omaa valtiaansa. Valtuutetut käyvät kuumina. Mitä valtaa luottamusahenkilöillä on jos virkamiesten hankintavaltuudet ovat 100 milj €?
Teatteritaloa muka valmisteltiin hyvässä yhteistyössä teatterisäätiön kanssa Vesiputoustalon eteen. Salassa teatterisäätiöltä virkamiehet kuitenkin valmistelivat maanalaisen vaihtoehdon, jonka asiantuntijat olivat jo todenneet toteuttamiskelvottomaksi.
Ohoh, menipä aiheesta sivuun. Mutta teatteriväkeä, siis teatterista nauttivia espoolaisia, kovasti sapettaa tämä demokratiaa halveksiva meno. Säätiölle on valmisteltu talo - ei kun kellari, jonka valmisteluun sillä ei ole ollut osaa eikä arpaa. Tällä hetkellä voimassaoleva säätiön päätös on, että teatteri tulee Vesiputoustalon eteen.
Saa käyttää vapaasti Esitystalouteen Juha Jokela.
Tuonelan Joutsen ja naapurivierailuja
 Kevätkauden avaa minun suosikkini: “Tuonelan joutsen“. Siinä kalevalainen mystiikka ui nykyaikaan kauniisti, komeasti ja hätkähdyttävästi. Huippuvierailu (WHS&Sungsoo Ahn Pick-up Group) tuo eteläkorealaisen perinnetanssin lumovoiman ja sirkuksen taianomaisuuden.
Baskimaasta tulevat Kulunkateatterin kivikasvoiset näyttelijät. Näytelmä on kuitenkin lempeä, lämmin ja liikuttava. Se kertoo vanhasta avioparista, joka palaa nuoruutensa muistoihin.
Ajankohtaisten valtaan liittyvän linjauksen lisäksi toinen teatterin uuden johtajan linjaus on yhteistyö naapurimaiden kanssa. Tuotantoja tulee niin lännestä kuin etelästäkin. Yhden totuuden idästä tuskin voi tuoda ajankohtaista ja kriittistä teatteria.
Yhteistyö Riksteaternin kanssa on jatkunut jo pitkään. Nyt on tulossa “En Druva i Solen” (Viinirypäle Auringossa, alkup. Raisin in the Sun). Esitys tulee Suomeen heti Tukholman ensi-illan jälkeen. Näytelmä kertoo kansalaisoikeustaistelusta 1950-luvun Chicagossa.
Virosta tulee kaksikin esitystä. Ugala Teater Viljandista esittää suomalaisen palkitun dramaatikko Kati Kaartisen näytelmän “Amalia“. Karhean kaunis tarina kertoo 17-vuotiasta autistisesta tytöstä, joka elää kaksin isänsä kanssa.
 Vanha tuttu Tallinnan Linnateater esittää näytelmän: “Aeg ja perekond Conway” (Time and the Conways, Aika ja Cowayt). Se sijoittuu sodan jälkeiseen Britanniaa, jossa tulevaisuus näyttäytyy valoisana ja aika loputtomana.
Saksasta tulee “Der Kontrabass” (Dysseldorfer Schauspielhaus). Jaha basistivitsejä tulossako? Ei aivan. Monologissa basisti on turhautunut asemaansa orkesterissa ja toivottomasti rakastunut mezzosopraanoon.
Kotimaista tuotanto on Oulun kaupunginteatterin “Laulaisin sinulle lempeitä lauluja”. Se on humoristinen kuvaus kahden täysin erilaisen naisen ystävystymisestä (Merja Larivaara ja Anneli Niskanen).
Sirkku Peltola on jo melkein tavaramerkki. “Ihmeellinen mies” on kunnan henkilöstösihteeri Raine Kukkia. Hän on anteeksiantava ja avulias. Mikkelin teatteri väittää, että näytelmä jättää katsojaan jäljen: halun elää, nauraa, itkeä, kasvaa ja jurottaa, lentää kun on lentämisen aika. Enkelithän osaavat lentää, koska ottavat itsensä kevyesti.
Susanna Haavisto jatkaa vielä keväälläkin yleisön pyynnöstä Edith Piaffin laulujen parissa. Hän juttelee Edithin kanssa laulamisen pakosta ja rakkauden sammumattomasta janosta.
Mutta vielä tänä syksynä on monta vierailuesitystä: “Tigern“, “Ventimila Leghe Sotto i Mari“, “Musicophilia“, “Maailmankaikkeus“, “Maailmannainen Carola“ ja “Timber“.
Myös oma tuotanto “Breaking the Waves” jatkaa. Vieläkin harmittaa Hesarin arvostelu. Aivan huikean roolisuorituksen tehnyt Helmi-Leena Nummelan Bess on Hesarin mukaan “yksinkertainen”. Ei ole. Hän on maanisdepressiivinen ja sillä ei ole mitään tekemistä älyn kanssa. Tauti kohtaa kaikkia, myös älykkäitä ihmisiä. Mitä jos me kaikki osaisimme elää yhtyä avoimesti ja voimakkaita tunteita tuntien kuten Bess?
Uskonnollisen yhteisön painostus tuotiin esiin ahdistavan uskottavasti. Minä ja monet muut olemme ihmetellee mitä ne kaksi alastonta äijää oikein veivät näytelmää eteenpäin. Alastomuus voi olla tehokeino, mutta e ei saa olla itsetarkoitus, heijastaen ohjaajan seksuaalimaailmaa.
| ||