web stats
diashow
Juhani Hakala

Ajankohtaista

Viha ja käärme

Lue lisää »

Kirkko ja meditointi

Lue lisää »

Yksi vai monta Jumalaa?

Lue lisää »

Muualla verkossa

Jaa eteenpäin

Juhani Hakala

Juhani Hakala potrettikuva

Tapahtumakalenteri

Ma Ti Ke To Pe La Su
      1 2 3 4
5 6 7 8 9 10 11
12 13 14 15 16 17 18
19 20 21 22 23 24 25
26 27 28 29 30    
Tietotori

Kommentteja kaupungin vastaukseen teatteria koskeneeseen valtuustokysymykseen

Valtuutettu Luhtasen valtuustokysymys                     6.9.16
 

Arvoisat kaupunginvaltuutetut

Kokouksessanne 12.09.2016 käsittelette kaupungin vastausta Leena Luhtasen ja 21 muun valtuutetun teatteritalon valmistelua koskevaan valtuustokysymykseen. Vastauksessa on olennaisia puutteita

Kaupungin vastauksesta ei ilmene mikä virkamiestaho toimi Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaoston 07.04.2014 ja Kaupunginsuunnittelulautakunnan 28.5.2014 päätösten vastaisesti. Asiat esitetään passiivimuodossa. Syynä on, että toimija on Tapiolan projektipäällikkö Mäkinen, joka on valmistellut vastauksen. Ei ole hyvän hallintotavan mukaista, että henkilö, jonka toimintaa arvostellaan, laatii ”puolueettoman” vastineen.

Myöskään ei esitetä mihin poliittiseen päätökseen virkamiesten toiminta teatterin maanalaisen sijainnin valmistelussa perustuu.

Kysymyksen tärkeimpään kohtaan ei saada vastausta: miksi ja millä juridisella perusteella Kaupunginsuunnittelulautakunnan yli kaksi vuotta sitten vahvistamaa kaavaa ei ole tuotu valtuuston päätettäväksi.

Asukkaita ja Teatterisäätiötä ei ole kuultu

Vastauksen mukaan asukkaita ei ole kuultu Kuntalain edellyttämällä tavalla ennen KH:n jaoston päätöstä 6.6.2016. Tapiolan Asukasfoorumissa 9.3.2016 ja Tapiolan Killan kokouksessa 2.5.2016 Tapiolan asukkaat olivat yksimielisiä: ei teatteria maan alle. Molemmissa oli runsaasti osanottajia. Muita tilaisuuksia ei ole järjestetty.

Tekninen toimi kieltäytyi osallistumasta Asukasfoorumin kokoukseen, joka on kaupungin virallinen demokratiaelin.

Valmistelija Mäkisen mukaan maanalainen ratkaisu on hyvä teatterin itsensä kannalta Espoon Kaupunginteatterisäätiön hallitus ja valtuuskunta ovat päättäneet puoltaa Vesiputoustaloratkaisua. Säätiö on ollut täysin ulkona valmistelusta, eikä siltä ole edes pyydetty kaupungin lupausten vastaisesti lausuntoa maanalaisesta ratkaisusta, vaikka tila tulee säätiön haltuun.

Teatterin kannatusyhdistys ja kyselyissä teatterin ystävät vastustavat maanalaista ratkaisua. Samoin 250 kulttuurivaikuttajaa ja 7000 Espoon asukasta on adresseissa vaatinut teatteria maan päälle. Kaupunki ei ole pystynyt yksilöimään kuka on se ”Kulttuuriväki, joka haluaa teatteria maan alle. Ainoastaan teatterin toimiva johto on em. päätösten vastaisesti puoltanut maanalaista ratkaisua.

 

Maanalaisen ratkaisun perusteet eivät ole teatterista lähtöisin

Vastauksessa puhutaan Tapiolan ”viitesuunnitelmasta”, joka määrittää teatterin paikan maan alle. Vastauksesta ei ilmene minkä poliittisen elimen päätöksiin tällainen suunnitelma perustuu.

Valmistelija Mäkisen mukaan teatteri siirrettiin pois Vesiputoustalon viereiseltä odotetun maan arvonnousun ja sen rahastuksen vuoksi. Hän ei esitä teatteriin tai sen toimintaan liittyviä syitä, joiden perustella teatteri pitäisi rakentaa kulttuuritorin alle. Mäkisen mukaan siirto perustui vain Kulttuurikeskuksen tarpeisiin. Kulttuurijohtaja Tommilan mukaan ilman teatteria kulttuurikeskus ei saa remonttirahaa (Tapiolan Asukasfoorumi 9.3.16).

Kaupunki on korostanut, että kyse on teatteritilasta, ei talosta. Kuitenkin

Länsiväylässä 3.6.15 valmistelutyöryhmän virkamiespuheenjohtaja Slätiksen

mukaan kaupunki oli valmistellut Vesiputoustalon tontille siihen mennessä

vain kulttuuritaloa. Slätis siirrettiin muihin tehtäviin.

 

Kaupunki vetoaa jatkuvasti, ettei teatteritalolle löytynyt ulkopuolista rahoitusta. Suoritetussa rahoituksen kilpailutuksessa oli runsaasti osallistujia ja osa heistä on pitänyt säätiöön edelleen yhteyttä. Kyseessä on nk ”varma” sijoitus ja sijoituskohteita etsivää pääomaa on liikkeellä investointien puutteessa.

 

Kulttuurikeskuksen ja sen ympäristön suojelu

Espoon Kulttuurikeskus on kansainvälisesti arvostettu ja kiitetty suomalainen arvorakennus. Se on arvostetun professori Sipisen päätyö, jonka aiheet toistuvat hänen myöhäisemmässä tuotannossaan. Taideteosta ei voi muuttaa tai tuhota ilman taitelijan lupaa.

Mäkinen vetoaa, että professori Sipiseen on oltu yhteydessä. Näin on tapahtunut ja yhteydenoton jälkeen Sipisen aloitteesta Kulttuurikeskuksen ja sen ympäristöstä on jätetty suojeluhakemus. Sipinen vastustaa maanalaista hanketta jyrkästi, koska se tuhoaa keskuksen suunnittelussa keskeisenä olleen vesiaiheen (Keskusaltaan puolelta puretaan seinää sekä Amfi ja vesiputous poistetaan).

Ervin alkuperäisessä suunnitelmassa Kulttuurikeskuksen paikalle piti tulla teatteritalo. Kyseessä on Ervin Tapiolasuunnitelman ainoa osa, joka on säilynyt Tapiolan rajussa rakentamisessa (Keskustorni, vesiallas, uimahalli ja näiden ympäristö).

Espoon Kulttuuriseura on hakenut 18.5.2016 alueen suojelemista. Ely-keskus on kirjallisesti ja virallisesti myöntänyt, että se ”kadotti” hakemuksen, kun KH:n jaoston esityslista jaettiin ja jaoston päätti asiasta 6.6.2016. Jaostolle kerrottiin, ettei hakemusta ole olemassa. Hakemus ”löytyi” Ely-keskuksesta, heti sen jälkeen, kun jaosto oli jo tehnyt päätöksensä.

Jaoston päätös tehtiin Espoon virkamiesten antaman väärän tiedon varassa. Suojeluhakemuksesta kerrottiin näyttävästi useammassa Länsiväylän numerossa toukokuun lopulla (mm. Sipisen haastattelu, jossa hän arvostelee voimakkaasti Kulttuurikeskuksen tuhoamista)

Ympäristöministeriö selvittää Kulttuuriseuran aloitteesta Uudenmaan Ely-keskuksen toimintaa. Kyseessä on ministeriön mukaan kantelu Ely-keskuksen toiminnasta, hallintokantelusta, suojelupäätöksen vireilletulosta (hakemus oli vireillä, kun jaosto päätti rakentaa ko alueen), sekä vaarantamiskiellosta (Ely kieltäytyi suojelemasta aluetta lain edellyttämällä tavalla hakemuskäsittelyn ajalta).

Ministeriö pyytää Ely-keskusta kiinnittämään vastauksessaan erityistä huomiota hyvän tiedonhallintatavan, hyvän hallinnon, hallintotoiminnan avoimuuden ja hallinnon palveluperiaatteen toteuttamiseen.

Ympäristöministeriön selvityksen jälkeen selvitetään Espoon virkamiesten toiminta. Ely-keskus on myöntänyt, että suojeluhakemus oli vireillä, kun jaosto päätti alueen rakentamisesta. Asia oli laajasti julkisuudessa. Näistä seikoista huolimatta virkamiehet väittivät luottamushenkilöille, ettei suojeluhakemusta ole jätetty.

 

Yhteenvetona voi todeta, ettei esitettyyn valtuustokysymykseen ole saatu riittävää vastausta. Valmistelijan pitää olla puolueeton taho. Vastauksessa tulee ilmetä, mitä jätetty suojeluhakemus vaikuttaa maanalaisen vaihtoehdon valmisteluun. Vaihtoehdoista tulee ulkopuolisen tahon tehdä valtuustolle puolueeton vertailu, jossa tulee huomioida mitä eri vaihtoehdot vaikuttavat teatterin toimintaan.