web stats
diashow
Juhani Hakala

Ajankohtaista

Viha ja käärme

Lue lisää »

Kirkko ja meditointi

Lue lisää »

Yksi vai monta Jumalaa?

Lue lisää »

Muualla verkossa

Jaa eteenpäin

Juhani Hakala

Juhani Hakala potrettikuva

Tapahtumakalenteri

Ma Ti Ke To Pe La Su
      1 2 3 4
5 6 7 8 9 10 11
12 13 14 15 16 17 18
19 20 21 22 23 24 25
26 27 28 29 30    
Tietotori

Lahti – kulttuurikaupunki; Espoo?

                                        14.3.14
                                                
Kirjoitettu kaupunginteatterin kannatusyhdistyksen blogiin (www.eskateka.fi)

Kävimme katsomassa Lahdessa Harmony Sistersiä. Mutta enemmän minuun teki vaikutuksen Lahden kulttuuritarjonta ja erityisesti palkitut kulttuurirakennukset: Kaupunginteatteri ja Sibeliustalo. Kaupunginteatterin vieressä oleva kirjasto tuntui kovasti kauniilta ja kotoiselta, onhan se Arto Sipisen käsialaa. Espoohan haluaa tuhota Sipisen kulttuurikeskuksen. Ei taulua eikä patsastakaan voi muuttaa ilman taiteilijan lupaa.

Lahden kaupunginteatteri on saanut vuoden betonirakennepalkinnon. Teatteritalon pääsuunnittelija oli arkkitehtitoimisto Pekka Salminen Ky. Kalusteet on suunnitellut Yrjö Kukkapuro ja tekstiilit Irma Kukkasjärvi. Rakennusmateriaaleina on käytetty betonia, lasia, terästä, betonitiiltä, koivua ja Lapin marmoria. Sibeliustalo nimettiin puurakentamisen lippulaivaksi, joka valmistuessaan oli Suomen suurin julkinen puurakennus sataan vuoteen.

Teatteritalo näyttää siltä, että rakennus ei ole kalliisti rakennettu, paljaita betonipintoja, minusta silti monimuotoinen ja kaunis. Pidin erityisesti avoimesta tilasta talon ympärillä. Taide vaatii tilaa. Sisääntulon värikkäät tukipilarit loivat kivaa tunnelmaa. Isojen ikkunoiden vuoksi tila jatkui sisältä ulos. Sipisen kirjasto täydentää vieressä mukavasti teatteria.

Erityisesti pidin teatterin monitasoisesta lämpiötilasta. Samanaikaisesti saattoi nähdä kolme yleisötasoa. Myyntipisteet oli ripoteltu eri puolille lämpiötä. Jäi mukava vaikutelma, jota Harmonyt Sisters ei pystynyt tuhoamaan.

Samaa tasoa on Lahden teatterin kannatusyhdistyksen toiminnan aktiivisuus. Espoota yli  puolet pienemmässä kaupungissa kannatusyhdistyksessä on sata jäsentä enemmän. 120 vapaehtoista ja 5 palkattua kannatusyhdistyksen henkilöä hoitavat teatterin tarjoilun. Vierailuja muihin teattereihin tehdään 10 vuodessa. Hekin taistelivat 30 vuotta oman teatteritalon puolesta ja voittivat! Yhdistys on 70 vuotias.

Espoo ei pääse lähellekään Lahden kulttuuritarjontaa: 5 valtakunnallista museota. Kaupunginteatterissa ja Sibeliustalossa on 180 00 kävijää vuodessa (Espoon kaupunginteatterissa 30~000 kävijää).

Kun Espoossa teatterinjohtaja ja käyttöpäällikkö ajavat teatteria maan alle, kysyin yhdeltä tutulta Lahden teatterissa, että miltä tuntusi työskennellä maanalaisessa teatterissa. Hän ei halunnut missään nimessä yleisö- ja työtiloja maan alle. Kysyin eikö maanpäällinen teatteri ole taloudellinen riski. ”Ei ole” hän sanoi: ”Se on haaste. Täytyy pitää tarjonta niin monipuolisena ja korkeatasoisena, että kannattavuus säilyy”. Lahden teatterissa on lähes kolme kertaa enemmän kävijöitä kuin Espoossa.

”Haasteet lisäävät luovuutta ja innovaatioita” sanoi ystäväni. Vuoden 2015 alusta Lahden teatterissa käynnistyi uusi toimintamuoto Avoin näyttämö eli Avolava, jonka toiminta koostuu matalan kynnyksen osallistumismahdollisuuksista, erilaisista tavoista tutustua teatteriin sekä monipuolisista keinoista tuottaa sisältöjä teatterin esityksiin.

Espoon Teatterisäätiö, kannatusyhdistys, tapiolalaiset (kahdessa asukastilaisuudessa) kaupunginhallitus (2005), kulttuurilautakunta (2006), Tapiolan projektipäällikkö Mäkinen videolla (2011) kaupunginsuunnittelulautakunta (2014) ja kaupunginhallituksen jaosto (2014) ja Espoon taiteilijat ovat todenneet, että arkkitehtonisesti ja kaupunkikuvallisesti ehdottomasti paras paikka teatterille on Vesiputoustalon vieressä.

Espoon maanalaisen vaihtoehdon kannattajat tuntuvat kovasti hupenevan, oikein kukaan virkamiehistä ei halua ottaa vastuuta. Sivistystoimen mukaan kyseessä on vain Teknisen toimen hankkeesta. Teknisen toimen johto sanoo, että se on Tilakeskuksen hanke ja hekin irtisanoutuvat ja osoittavat Tapiolan projektipäällikkö Mäkistä. Vastuunpakoilu on hyvin ymmärrettävää, koska valmistelussa ei ole noudatettu Kuntalakia (asukkaiden ja teatterisäätiön kuuleminen).

P.S Kerroin bussissa Espoolaislahtelaisen kulttuuritarinan. Tapiola Sinfonietta soitti peräkkäin Sibelius- ja Finlandiataloissa. Kysyin konserttimestari Tero Latvalalta missä oli mukavin soittaa. ”Finlandiatalossa” hän vastasi. Olin vähän ihmeissäni, kun Sibeliustalossa on todella korkeatasoinen ja tarkka akustiikka. ”Juuri sen vuoksi. Virheet kuuluu” sanoi Tero.
Kun heidän piti palata Tapiolasaliin, meinasi Sinfonietta mennä lakkoon salin huonon akustiikan vuoksi. Sitä on pitänyt korjata sähköisesti jo pitkään, mutta mitään ei ole saatu aikaan. Vaikka Sinfonietta saa koko ajan huippuarvosteluja Helsingin Sanomissa, ei kaupungin johto halua suoda sille arvoistaan esiintymistilaa. Soittajat eivät edes kuule toisiaan. On siinä hankala soittaa yhdessä.
Konkurssiin meneville urheiluseuroille kyllä löytyy budjetoimatonta kaupungin rahaa. Ja joka tuettu seura putoaa sarjastaan. Tällä hetkellä Espoon imagoa nostavat eniten Emma, Sinfonetta ja teatteri. Tosin ikävä sanoa, mutta aivan kansainvälistä huippua ei ole nähty teatterissa kuten aiemmin