Ajankohtaista
Muualla verkossa
Jaa eteenpäin
Juhani Hakala
 |
Tapahtumakalenteri
| Ma | Ti | Ke | To | Pe | La | Su |
| 1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | 7 |
| 8 | 9 | 10 | 11 | 12 | 13 | 14 |
| 15 | 16 | 17 | 18 | 19 | 20 | 21 |
| 22 | 23 | 24 | 25 | 26 | 27 | 28 |
| 29 | 30 |
Espoon kylttyyri on karikatyyri
ONKO ESPOO KULTTUURIKAUPUNKI?
14.3.17
Osittain tämä teksti on kirjoitettu teatterin kannatusyhdistyksen julkilausumaksi. Julkilausuma kuitenkin laaditaan 21.3 klo 18 teatterilla käytävän keskustelun pohjalta. Tuu mukaan!
"Kyltyyri! Kyltyyri! Kyltyyri!" Tuhatkarvainen on kyltyyri -
Tuo huuto on Espoossa syyri, se on Kiinassa Kiinaan myyri -
Mut mikä se on se kyltyyri? mut Espoossa Espoon kyltyyri
Kas, siinäpä pulma on jyyri. tuon kaiken on karikatyyri
Eino Leino mukailtuna
Espoon kaupungin strategiassa ei löydy sanaa kulttuuri (www.espoo.fi). Kulttuuri ei ehkä ole yhtä tärkeää kaupungin päättäjille kuin sen koulutetuille asukkaille. Kulttuuri tuo kaupungille rahaa, mutta se myös pitää mielen terveenä, jopa kehittää sitä.
Espoon kaupungin johtamisilmastossa on tapahtunut muutos. Vuonna 2005, kaupunginhallitus, v. 2006 Kulttuurilautakunta, v. 2011 Tapiolan projektinjohtaja Mäkinen videolla, v. 2014 kaupunginhallituksen jaosto 2014 sekä kaupunginsuunnittelulautakunta 2014volivat yhtä mieltä siitä, että Vesiputoustalon viereen rakennettava teatteritalo on kaupunkikuvallisesti ja arkkitehtonisesti selkeästi paras ratkaisu.
Kuitenkin kaupungin johto em. päätöksestä välittämättä aloitti salaisen valmistelun teatteritilasta maan alle sekä kulttuurikeskuksen ja sen ympäristön osittaisesta purkamisesta. Espoon asukaat ymmärtävät, että patsaan, taulun tai rakennuksen muuttaminen taiteilijan tahdon vastaisesti on taiteen tuhoamista, kirjojen polttamista.
Kaupunki puhui juhlapuheissa 3 T:stä: Tiede: Aalto Yliopiston ja sen Taiteen laitos (Otaniemi), Tietotekniikka (Keilaniemi) ja Taide (Tapiola). Tiede ja Tekniikka ovat olleet rajussa myllerryksessä, mutta Espoon kaupunki ei ole pitänyt omalta osaltaan sanaansa. Päinvastoin kulttuurikeskusta puretaan ja teatteri menettää tilansa kolmen vuoden päästä. Kansainvälinen teatteri on suunnannut palvelujaan pääkaupunkiseudun lisäksi erityisesti Keilaniemen High tech-yrityksille.
”Kulttuurikaupunki” on tuhoamassa Espoon arvokkaimman Tapiolan keskuksessa säilyneen kulttuurimiljöön, jota kaiken lisäksi on haettu suojeltavaksi.
Kaupungin organisaatio on perustettu vain ja ainoastaan asukkaita varten. Espoon strategian mukaan ”asukkaiden aktiivinen osallistuminen palvelujen kehittämiseen ja yhteistyö kumppaneiden kanssa takaavat tulokselliset ja asukkaiden tarpeisiin vastaavat palvelut. Edelläkävijyys merkitsee Espoossa… avoimuutta”. Missä se näkyy? Salaisessa valmistelussa? Onko asukasdemokratia Espoossa vain karikatyyri? Kuntalain mukaan valtuusto on vastuussa asukasdemokratian toteuttamisesta. Ehkä
uudella valtuustolla on tähän selkäranka?
Maanalaista ratkaisua on valmisteltu jo kolme vuotta. Kaupunki ei ole järjestänyt yhtään asukastilaisuutta, eikä teatterisäätiö ole saanut osallistua toimitilansa suunnitteluun. Tapiolan asukkaat (Asukasfoorumi, Tapiolan Kilta), Espoon taiteilijat ja muu kulttuuriväki ovat monin tavoin, mm adressein ilmoittaneet kantansa: teatteritalo Vesiputoustalon viereen. Ainoastaan Teknisen toimen ”kulttuuri”-asiantuntijat ajavat teatteria maan alle, jotta teatterille varattu tontti voitaisiin rahastaa. He kieltäytyivät osallistumasta Asukasfoorumiin.
Oikein kukaan ei tunnu haluavan vastata teatterin valmistelusta. Sivistystoimi syyttää teknistä toimea, teknisen toimen mukaan asia on tilakeskuken vastuulla ja he taas syyttävät Tapiolan projketipäällikkö Antti Mäkistä. Nyt voimakkaimmat maan alaisen ratkaisun ajajat ovat hänen lisäkseen teatterin johtaja ja käyttöpäällikkö.
Ikävä sanoa, mutta teatterin ulkomaisten vierailujen taso on laskenut: Tavanomaista ihmissuhdemössöä Ruotsista ja Virosta. Sitä saisi Suomestakin. Aiemmin joko teksti, lavastus, näytelmän idea, ohjaus, näytteleminen jne olivat jollain tapa taiteellisesti kunnianhimoista.
Muissa kaupungeissa remontoidaan teatteritaloja monilla kymmenillä miljoonilla (Turku, Oulu, Helsinki) ja rakennetaan uusia teatteritaloja (Hämeenlinna, Imatra, Lappeenranta). Kaikista Suomen kaupungeista Espoo käyttää vähiten rahaa/asukas teatteriinsa. Seuraavaksi heikoimmat ovat Pori ja Kouvola, jotka nekin käyttävät kolminkertaisesti enemmän kuin Espoo. Monissa kaupungeissa avustetaan useampia aikuisten ammattiteattereita.
Liikunta ja kulttuuri ovat aivan yhtä tärkeitä ihmisen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ylläpitämiseksi. Viimeisin toteutettu suurempi kulttuuri-investointi on kymmenen vuoden takaa. Kulttuurikeskus on ollut jo pitkään ison remontin tarpeessa. Liikuntapuolella on koko ajan investoitu lisää, mikä sinänsä on aivan hyvä asia. Haemme vain tasapuolisuutta. Blues ja Honka yhteensäkään eivät ole luoneet yhtä myönteistä Espoon imagoa, kuin esimerkiksi jatkuvia ulkopuolisia positiivisia kritiikkejä keräävät Emma, Sinfonietta tai Kaupunginteatteri.
Olkoon Espoon Suomi 100 vuotta juhlateko uusi teatteritalo, onhan teatterisäätiö luvannut hoitaa rakentamisen rahoituksenkin.
KUNTALAKI
27 § Osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet
Valtuuston on pidettävä huolta siitä, että kunnan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on edellytykset osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan.
Osallistumista ja vaikuttamista voidaan edistää erityisesti: 3) tiedottamalla kunnan asioista ja järjestämällä kuulemistilaisuuksia; 4) selvittämällä asukkaiden mielipiteitä ennen päätöksentekoa;
29 § Tiedottaminen
Kunnan on tiedotettava asukkailleen kunnassa vireillä olevista asioista, niitä koskevista suunnitelmista, asioiden käsittelystä, tehdyistä ratkaisuista ja niiden vaikutuksista. …..Asukkaille on myös tiedotettava, millä tavoin asioista voi esittää kysymyksiä ja mielipiteitä valmistelijoille ja päättäjille.
| ||