Ajankohtaista
Muualla verkossa
Jaa eteenpäin
Juhani Hakala
 |
Tapahtumakalenteri
| Ma | Ti | Ke | To | Pe | La | Su |
| 1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | 7 |
| 8 | 9 | 10 | 11 | 12 | 13 | 14 |
| 15 | 16 | 17 | 18 | 19 | 20 | 21 |
| 22 | 23 | 24 | 25 | 26 | 27 | 28 |
| 29 | 30 |
Keskustelu Espoon kaupunginteatterin tulevaisuudesta
23.3.17
 Kannatusyhdistyksen puheenjohtaja Leo Eskola avasi tilaisuuden ja muistutti useasta poliittisesta päätöksestä, (joita ei ole kumottu) joiden mukaan teatteritalo tulee rakentaa Vesiputoustalon viereen.
Teatterin johtaja Joachim Thibblin myös toivotti osanottajat tervetulleiksi. Kansainvälisen teatterin elämä on vaihtelevaa. Yksi ”We are the Persians” näyttelijöistä ei päässyt maahan.
Thibblin oli huolissaan vuodesta 2020, jonka lopussa teatterin vuokrasopimus päättyy. Vuoden 2019 omat tuotannot on jo päätetty. Jotta voisi suunnitella seuraavan vuoden ohjelmaa, pitäisi tietää joutuuko teatteri muuttamaan: milloin ja mihin. Teatteritoiminta on Espoossa vaarassa. Päätöksiä tarvitaan pikaisesti. Henkilökunta kaipaa työrauhaa.
Kulttuurilautakunnan puheenjohtaja Jaana Jalonen oli asettanut tavoitteekseen tällä vaalikaudella teatterin ja Espoonlahden aluekirjaston rakentamisen. Tärkeintä on saada teatterille tilat ja tietää missä tilat sijaitsevat. Lautakunta on ollut sivuraiteella teatteriasiassa. Teatteri avustusten lasku johtuu siitä, että kulttuurin määrärahat ovat alentuneet. Teatterin avustusten taso on kuitenkin säilynyt. Tärkeintä on yhdistää voimat ja saada teatterille tila tai talo. On toisarvoista missä se sijaitsee.
 Kulttuuripäällikkö Tiina Kasvi puhui Kulttuuri Espoo 2030 ohjelmasta ja Tapiolan kulttuuritarjonnasta. Espoon kaupunki on luova ja rohkea ja tukee kestävää kehitystä. Sillä on kokeileva ja utelias asenne. Kulttuurikeskus on odottanut pitkään remonttia. Tilat eivät riitä nykyisille toiminnoille eivätkä palvele asukkaita kunnolla. Niinpä. Mietin vaan mitenkähän sinne mahtuu teatterinkin asiakkaat, kun tilat eivät riitä nykyisillekään.
Hän korosti kovasti yhdessä tekemistä, yhteistyötä, yhteisiä etuja jne. Jään kysymään miksi tämä yhteistyö ei pelaa, niin että edes teatterisäätiö voisi vaikuttaa oman talonsa suunnitteluun. Ongelma on se, ettei teknisen toimen ja kulttuuritoimen yhteistyö toimi, kun kulttuuri on vetäytynyt teatteritalohankkeesta.
 Tilaisuuteen oli kutsuttu vastaavia toimialajohtajia, keskushallinnon johtajatasoa ja Tilakeskusta. Kukaan ei halunnut ottaa vastuuta ja niin tilaisuuteen määrättiin Tapiolan projektinjohtaja Antti Mäkinen, joka on valmistelut maanalaista salaista teatteriratkaisua. Tilaisuudessa valmistelu sai paljo kritiikkiä puheenvuoroissa. Nytkään Mäkinen ei paljastanut mitä kaupunginhallituksen jaostolle esitetään huhtikuussa.
Mäkisen mukaan Metron vaikutus Tapiolaan on merkittävä. Hän kertoi WeeGeehen liittyvistä suunnitelmista. Ahertajan tien kulmaan tulee museota palveleva Kulttuurimajakka-rakennus. Vapausasteita Teatterin sijoittamiseen Kulttuurikeskuksen yhteyteen antaa se, että kaupungin omistaa ympäröivät kiinteistöt (Marimekko, Keilahallin talo, urheilukenttä). Mikäli asia etenee hänen suunnittelemallaan tavalla teatterilla ei ole omia tiloja vuonna 2021.
  Teatterisäätiön hallituksen puheenjohtaja Olli Männikkö ihmetteli myös vastuullisten johtajien puutetta. Muuten yleisö tuntui hänestä kovasti tutulta.
Yllä olevista Ollin esittämistä kuvista näkyy hyvin se, että teatterin kaupungilta saama reaalinen avustus on laskenut selvästi sitten aloitusvuosien. Toiseen kuvaan on lisätty valtion avustus, joka on moninkertaistunut vertailuvuosina. Vuonna 2011 Espoon kaupunki avusti teatteriaan 5,9 €/asukas, kun maan kaupunkien keskiarvo oli 25,2 €/as. Teatterin osuus kaupungin kulttuuribudjetista oli vuonna 1991 11,2 % ja enää vain 2,6 % vuonna 2008.
Teatteritaistelija Heikki Pohjalan värikästä ja korkealentoista puheenvuoroa en käy referoimaan vaan pyydämme Heikin alustusta kokonaisuudessaan blogi-osastoon. Hän muistutti, että vuonna 2005 kaupunginjohtaja Mäkelä lupasi teatteritalon Vesiputoustalon yhteyteen. Muistan, että saman lupauksen teki silloinen kaupunginhallituksen puheenjohtaja. Eivät ole sanansa mittaisia miehiä.
 Keskustelussa valtuutettu Leena Luhtanen kertoi tehneensä 20 muun valtuutetun kanssa valtuustokysymyksen siitä miksi päätettyä Vesiputoustalon teatterikaavaa ei ole tuotu valtuuston käsittelyyn. Kysymys jätettiin jo vuosi sitten. Siihen yritettiin vastata valtuustossa, mutta vastaus oli kelvoton ja palautettiin yksimielisesti takaisin valmisteluun. Vastausta ei vieläkään ole annettu, vaikka valtuustokysymyksiin pitää vastata mahdollisimman pian.
Viime lokakuussa kaupungin toimintakertomusta käsiteltäessä tekstissä oli maininta, että teatteri on päätetty rakentaa maan alle. Luhtanen kysyi valtuustossa koska tällainen päätös on tehty. Ei kukaan tiennyt. Siitä huolimatta oikeisto äänesti kirjauksen säilyttämisen puolesta. Näin virkamiehet ylikävelevät valtuuston ja valtuutetut hyväksyvät täysin sen.
Kulttuurikeskuksen arkkitehti professori Sipinen kysyi, kuka uusi valtuutettu haluaa jäädä historiaan Kulttuurikeskuksen tuhoajana. Jos teatteri on maan alla, pitää nousta 5 kerrosta ylöspäin lämpiöön. Hänestä on tärkeää, että lämpiö on avoin ja valoista. Lavastetorni on huoltorakennus, miten se parantaa kulttuuriaukion ilmettä? Hän ihmetteli, miten kolmen salin vierasmäärä mahtuu eteistiloihin., kun muutama sata tunkee ulos ja saman verran sisälle. Hän pyysi, ettei Ervin keskustaa pilattaisi.
Omassa puheenvuorossani kerroin, että Espoo on kuin Trumplandia, epätotuuksia täynnä. Mäkisen mukaan Museovirasto on kannattanut, että Vesiputoustalon viereen rakennetaan asuintaloja, eikä arkkitehtuurikilpailutuksen läpikäynyttä kaunista teatteritaloa. Muistutin, että aluetta haetaan suojelluksi. Mäkinen ja Ely vastustivat toimenpidekieltoa. Otin yhteyttä Ympäristöministeriöön ja toimenpidekielto myönnettiin välittömästi. No – Mäkinen tietää jo Länsiväylässä mitä Ely päättää: ei suojella.
Espoon Kulttuuriseura jätti suojeluhakemuksen 18.5. Mäkinen valehteli 6.6 kaupunginhallituksen jaoston jäsenille, ettei mitään hakemusta ole olemassa. Hakemus kyllä löytyi pari tuntia sen jälkeen, kun alue oli päätetty rakentaa ja kerroimme, että meillä on vastaanottokuittaus. Ely myöntää katoamisen ja Ympäristöministeriö selvittää asiaa.
Luin myös askkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia sekä tiedottamista koskeneet Kuntalain pykälät (27§ ja 29 §) ja väitin että joka ikistä lain määräystä on rikottu teatteritalon valmistelussa.
Espoon nykyisen arvostelua sietämätöntä johtamisilmapiiriä kuvaa hyvin se, että Mäkinen uhkaili allekirjoittanutta ja Pohjalan Heikkiä virkamiesten arvostelusta. Tämä oli jo toinen kerta omalta osaltani. Hän ei kuitenkaan kumonnut yhtäkään väitteistämme.
| ||