web stats
diashow
Juhani Hakala

Ajankohtaista

Viha ja käärme

Lue lisää »

Kirkko ja meditointi

Lue lisää »

Yksi vai monta Jumalaa?

Lue lisää »

Muualla verkossa

Jaa eteenpäin

Juhani Hakala

Juhani Hakala potrettikuva

Tapahtumakalenteri

Ma Ti Ke To Pe La Su
      1 2 3 4
5 6 7 8 9 10 11
12 13 14 15 16 17 18
19 20 21 22 23 24 25
26 27 28 29 30    
Tietotori

Kulttuuri kukoistaa Espoossa

KULTTUURI KUKOISTAA ESPOOSSA


Kaupunginjohtaja avasi erään tilaisuuden puhumalla Espoon vuodenajoista. Kesän aloittaa Urkuyö ja aaria, syksyn Espoo Cine, talven kuoro- ja pianoviikot ja kevään April Jazz. Joskus tuntuu, että nämä tapahtumat tunnetaan Espoon ulkopuolella paremmin kuin täällä.

Espoon kulttuuri näkyy kansallisella ja kansainvälisellä tasolla paljon paremmin kuin esim. high tech tai urheilu. Eivät Kone, Fortum, Neste, Radiolinja jne aivan sattumalta sijoittuneet Keilalahteen, kyllä Tapiolan kulttuuriympäristö on vahva vetovoimatekijä. Musiikki on vienyt Espoota maailmankartalle olipa kyseessä jazz, klassinen-, orkesteri- tai kuoromusiikki. Kulttuuri  luo Espoon imagoa.

Emme ole enää yksipuolinen high tech-kaupunki, mikä on näkynyt myös kaupunkikuvamarkkinoinnissa, kulttuuri on noussut rinnalle. Muuten Suomessa ei ole high tech museota. Esim. kännykän historia on vielä lyhyt. Edellytykset museolle Espoossa on: Tekninen korkeakoulu ja runsaasti high tech yrityksiä. Nämä voisivat muodostaa säätiön kaupungin kanssa – vinkiksi vaan.

Muistuttaisin myös, että meillä on kaupungin imagoon liittyvä, mutta resursseiltaan vaatimaton tiede- ja taidetekniikkasäätiö Cartes, joka voisi olla tieteen ja kulttuurin sähköinen kohtauspaikka. Muutenkin kyllä kulttuurin omia vastavuoroisia www-sivujakin kaivataan, joissa olisi Espoon koko kulttuuritarjonta, ja joissa voidaan käydä kulttuurikeskustelua.

Paljon on tapahtunut

Kulttuurissa tapahtuu nyt Espoossa paljon ja nopeasti. Kulttuurilautakunnan rahat syövät lähivuosina WG-hanke ja Matinkylän sekä Leppävaaran aluekirjastot. Keski-Espoon ja Espoonlahden aluekirjastot ovat odotuslistalla.  Budjetti on tiukka ja joudumme mm. luopumaan Albergan kartanosta, jotta musiikkiopisto Juvenalia saa asianmukaiset opetustilat. Myös Espoon musiikkiopistolla kulttuurikeskuksessa on huutava tilapula. Kamarimusiikkisali auttaisi asiaa.

Se auttaisi myös Tapiola Sinfoniettaa, jonka harjoitukset eivät veisi Tapiolasalia pois muusta käytöstä. Helsingin kulttuurikomitea tituleeraa Sinfoniettaa yhdeksi maailman parhaista virtuoosiorkestereista, jonka tason on taannnut taitava ja motivoitunut soittajakunta, jolla on päätösvaltaa orkesterin taiteelliseen tasoon - ehkä juuri siitä syystä. Tapiolasalin akustiikan parannus ja asialliset ja lämpimät salin takatilat voisivat olla vuosia täyttävän kaupungin ja Tapiolan lahja kansainvälisesti arvostetulle orkesterille. Voi se olla viulukin…

Myös kulttuurin organisaatio meni uusiksi, kun Kulttuurikeskuksen johtaja jäi eläkkeelle ja kulttuuritoimen johtaja lähti vetämään WG-hanketta. Samassa yhteydessä mietitään kulttuurin tilahallintoa ja kulttuurikeskuksen markkinointia ja imagoa. Kulttuurijohtajaksi kaapattiin mies, jolla lienee tällä hetkellä maan parhaat kulttuuriverkostot Suomessa  ja Suomesta. Myöskin rahan keruu on näyttänyt kulttuurivuodelta onnistuneen. Espoo sai oman Dolivon. Nyt nimi voidaan kirjoittaa suurella ja ilman lainausmerkkejä

Muista kaupungeista poiketen Espoon kulttuuri on yksityistetty Sinfoniettaa lukuunottamatta. Hyvä niin sanoo mies, joka valtuustossa vastustanut  peruspalvelujen yksityistämistä. Kulttuurin sisällön tuottaminen ei ole virkamiesten hommia. He ohjaavat, neuvovat, järjestävät, auttavat. Taiteilijat tuottavat kulttuurin.

Keväällä syntyi uusi käsite kulttuurikonserni, johon kuuluvat kaupunginapua saavat kulttuuri-ihmiset ja -instituutiot. Pariin seminaariin on kutsuttu yli 1 mmk:n budjetin omaavat, syksyllä piiriä laajennetaan. Konserni toteuttaa kaupungin strategiaa, vaikka ei olekaan kaupungin omistuksessa. Konsernin sisällä pyritään parantamaan alueellista ja poikkitaiteellista yhteistyötä, yhtenäistetään tiedotusta ja markkinointia, selvitetään avustusjärjestelmää jne. Lastuja alkaa lennellä joka kotiin.  

Kuinkapa moni tietää missä on Espoon kaupunginteatteri, jonne eivät edes taksit löydä? Mitäpä Sinulle tulee mieleen Kansallisteatterista tai Helsingin kaupunginteatterista? Talo ja sen sijainti. Espoo tarvitsee arvoisensa teatteritalon. Se on pikkukaupungeissakin kunnia-asia. Espoossa on myös harrastajateattereita runsaasti käyttämässä hyödykseen asukkaiden luomisvoimaa.

Kaiken kansan kulttuurikeskus

WG:stä on riidelty paljon. Se taisi pudottaa pari valtuutettua ja teatteri yhden lisää.  Sen 140 miljoonaa on kuulemma pois peruspalveluista, mutta eivät jalkapallo- ja salibandyhallin valtuustossa väitetyt 140 miljoonaa. Liikunta on jatkuvasti kulttuurin kimpussa, yksipuolisuus ja yksisilmäisyys valtuustossa  on ollut järkyttävää. Espoolaisista haluttaisiin aivottomia atleetteja. Kulttuuriväki haluaa henkisesti ja fyysisesti monipuolisia ihmisiä ja tuimme esim. Länsi-autoareenaa. Mihin laitetaan ne kymmenet tuhannet nuoret, jos kaupungin avustama musiikkiopetus lopetettaisiin? Kyse on mitä suurimmassa määrin ennaltaehkäisevästä sosiaali- ja terveystoiminnasta – kuten liikunnassakin.

WG tai WeeGee tai Weegee tai Ruusuvuoritalo jne etsii vielä nimeään. Sinne on tulossa taiteen työtori, jossa toivottavasti taiteilijat ja asukkaat kohtaavat. Kuvataidekoulu tuo uuden opettavan aspektin taloon. Kaupunginmuseo saa vihdoin homeettomat työtilat ja kunnon näyttelytilat kaupungin ja sen asukkaiden historiasta. Kuvataidesäätiökin on perustumassa ja Saastamoisen ehkä maan arvokkaimmat kokoelmat saavat Saastamoinen-säätiön etsimät tilat.

Kulttuurissa ei ole poliittisia ristiriitoja. Saman asuinalueen edustajat ovat samaa mieltä alueensa kehittämisestä. Ehkä eniten olemme saaneet aikaan Espoonlahdessa, joissa Kulttuurivuoden 95:ssä asukasvoimin tehdyssä tapahtumassa vieraili lähes 60 000 ihmistä. Keski-Espoossa on nyt kova draivi ja Leppävaaralaiset saivat pelastettua aktiivisella asukastoiminnalla musiikkisalin.

Kaupungin strategia perustuu omaleimaisiin kaupunkikeskuksiin. Se on oma tavoitteenikin lautakunnan puheenjohtajana ja kulttuuritoimen organisaatiomuutos perustuu juuri toiminnan alueellistamiselle lähelle asukasta.

Kun vielä lisään pian avautuvan aivan mahtavan kellomuseon, alkaa kevään tapahtumakartta olla valmis. Monet taiteilijat tuottavat omassa kammiossaan taidetta, näistä kirjailijat ovat hyvä esimerkki, vakkeivät Tervo ja Paasilinna vaatimattomammasta päästä olekaan. Leena Lehtolainen sai taidepalkinnon. Espoon kunnalliselämää kuvaavia kirjoja kaivattaisiin lisää, Leenan dekkari oli hyvä, mutta komediallisia aineistoakin on kosolti tarjolla kaupunginteatteriin   

Pia Rantalan kirjoitus prosenttirahasta tällä palstalla on huomion arvoinen. Halvalla saa hometta, espoolaisella kulttuurilla viihtyisyyttä.  Mutta ei vain kaupungin ole arvostettava omia kulttuurintekijöitään ostamalla taide-esineitä ja esityksiä. Kyllä myös espoolaiset yritykset voivat tukea sijoittumisympäristönsä viihtyisyyttä ja arvokasta tasoa tukemalla sitä yhteistyöllä espoolaisten taiteentekijöiden kanssa.

Mutta paljon on aukikin Dolivon ohjaavaa kättä odottamassa. En etukäteen arvannut, kuinka haastavan homman sain. Pohjatyö tehtiin edellisen lautakunnan aikana, nyt on toteuttamisen aika.

Juhani Hakala
Kulttuurilautakunnan puheenjohtaja

____________________
Juhani Hakala
Suunnittelupäällikkö
Alakartanontie 31 B 6, 02360 Espoo
Puh 050 552 1513, koti+fax 801 7285
_____________________