web stats
diashow
Juhani Hakala

Ajankohtaista

Viha ja käärme

Lue lisää »

Kirkko ja meditointi

Lue lisää »

Yksi vai monta Jumalaa?

Lue lisää »

Muualla verkossa

Jaa eteenpäin

Juhani Hakala

Juhani Hakala potrettikuva

Tapahtumakalenteri

Ma Ti Ke To Pe La Su
      1 2 3 4
5 6 7 8 9 10 11
12 13 14 15 16 17 18
19 20 21 22 23 24 25
26 27 28 29 30    
Tietotori

Espoon kulttuurin esittely kevät 2004

KULTTUURIN KAHTIAJAKO

Kulttuuri kuuluu nykyään sekä Vapaan sivistystyön (VASI) tulosyksikköön että kaupunkikulttuuriyksikköön (KAKU). VASI:in kuuluvat myös nuoriso ja liikuntatoimet, joita en tässä yhteydessä käsittele, niillä on omat lautakuntansa. Kulttuurilautakunnan (KULA) alaisuuteen kuuluu VASI:sta kirjasto, työväenopisto, kulttuuritoimi, yhteispalvelupisteet ja kuluttajaneuvonta. VASI johtajan paikka on auki ja valintaprosessi on meneillään.

KAKU:a johtaa kulttuurijohtaja Georg Dolivo. Hänelle kuuluu kaupunginmuseo, kulttuurikeskus, Sello-sali, WeeGee, Tapiola Sinfonietta ja hän vastaa yhteistyöstä suurten festivaalien ja kulttuuritoimijoiden kanssa eli kaupungin imagoa luovat ja valtakunnallista merkitystä omaavat tapahtumat.

Espoo on profiloitunut musiikin edelläkävijäksi. Tapiola Sinfonietta on maan parhaimpia orkestereita, ellei paras.  Erityisesti nuorisokuorot ja vähän vanhempienkin nuorten kuorot ovat niittäneet kansainvälisiä palkintoja ja mainetta. Pääasiallinen syy on Espoon korkeatasoinen musiikin opetus. Monet erityisesti nuorten orkestereista ja kuoroista ovat musiikkiopistojen siipien alla.

VASI

Käydäänpä ensin läpi VASI:n yksiköt. Keskityn esittelyssäni lähinnä siihen miten Espoon budjettileikkaukset kohdistuvat pahiten lapsiin ja nuoriin.

Kulttuuritoimea johtaa helmikuun alusta johtava intendentti Helena Sarjakoski. Helenalle kuuluu lasten kulttuuri,  alueellinen kulttuuritoiminta, ruotsinkielinen kulttuuri, monikulttuurityö sekä taiteilijoiden, asukasyhdistysten, taiteen perusopetuksen jne avustukset.

Koko viime valtuustokauden toimialan virkamiesjohdon ja lautakunnan yhteistyö rajoittui vain vuosittaisiin erimielisyyksiin budjetista. Sivistystoimen (SITO) organisaatiouudistus on katastrofi lautakunnan kannalta, kun sihteeri tehtävä irrotettiin keskushallintoon. Koskaan aiemmin ei ole ollut näin paljon ristiriitoja ja huonosti hoidettuja asioita.

Mutta kannatan lämpimästi uudistuksen toista puolta, alueellisen työn korostumista SITO:n sisällä. Ongelmaiset lapset tavoitetaan kouluissa ja nuorisotoimi voi järjestää heille vapaa-ajan toimintaa yhteistyössä liikunnan ja kulttuurin kanssa. Eli melkein koko lapsen valveaika on SITO:n hallussa. Tilojen käytön osalta saadaan paljon synergiaetuja (koulut).

Toinen poliitikoista riippuva asia on se, että SITO:n alueellinen työ ja asukasjärjestöt sekä alueneuvottelukunnat voivat tehdä yhteistyötä. Kun em. toimintoja järjestetään ja koordinoidaan alueellisesti, voidaan niistä sopia yhdessä esim. alueneuvottelunkuntien kanssa, joten ne saisivat todellista päätösvaltaa.  

Lapset ja nuoret ovat kulttuuritoimen tärkein kohderyhmä. Kaupungin väestörakenteen huomioiden Espoossa asuu kolme kertaa enemmän lapsia, kuin esim. Helsingissä ja Turussa. Meillä on alle 10 vuotiaita 40 % enemmän kuin viidessä samankokoisissa vertailukaupungeissa – viisikossa. Espoo sijoittaa kokoonsa nähden n. 10 milj. € (30 %) vähemmän kuin vertailukaupungit Helsinki, Vantaa, Turku, Oulu ja Tampere. Säästöissä säästetään nuoren ihmisen ainutkertaisesta elämästä. Näitä säästöjä ei voi korvata myöhemmin. Mutta ne voivat aiheuttaa myöhemmin lisäkustannuksia sosiaali- ja terveyspuolella.

Viime vuonna 40 000 lasta eli mukana heille suunnatuissa kulttuuritapahtumissa. Kuitenkin valtuusto päätti kertomusvuonna supistaa tätä toimintaa. Kaupungin ostamat näytännöt ovat pitäneet osaltaan Espoon korkeatasoiset lasten ja nuorten teatterit hengissä. Yhtä vakava asia on se uhka, jonka jatkuvat budjettisupistukset aiheuttavat taiteen perusopetuksen jatkumiselle Espoossa. Niiden on edellytetty toimivan useammalla suuralueella, mutta tätä vaatimusta pitää pian tarkastella uudestaan, jos rahaa ei löydy.

Viime valtuustokaudella vuokrien osuus on Ulla Packalenin johtamien kirjaston käyttömenoista on noussut 15 %:sta 35 %:iin viime vuonna. Toimintarahat eivät ole lisääntyneet samassa suhteessa. Aukioloaikoja ei enää voi supistaa nykyisestään.  Kolmasosa kirjastojen asiakkaista on lapsia ja nuoria ja he kärsivät eniten aukioloaikojen supistuksista. Viime vuonna jouduttiin entistä rajummin supistamaan lähikirjastojen aukioloaikoja. Kirjasto on turvallinen ympäristö lapselle. Se ehkäisee syrjäytymistä. Lapsi ei voi eikä saa matkustaa kymmeniä kilometrejä lähimpään kirjastoon. Valtakunnallisen kirjastovision vastaisesti Espoo supisti 66 % erityisesti nuorille suunnattuja ja nuoria kirjastoihin houkuttelevia sähköisiä palveluja.  

Vuoden 2005 budjetti merkitsee, että 4 kirjastoa olisi pitänyt sulkea tänä vuonna. Vireillä olevan kirjastoselvityksen vuoksi näin ei saa tehdä. Ellei kirjasto saa keväällä rahaa pitää loppuvuodesta sulkea kahdeksan 11:sta lähikirjastosta. Toisaalta kun kirjastovision mukaiset Keski-Espoon ja Espoonlahden aluekirjastot valmistuu, alkaa kirjastoverkko olla valmis joksikin aikaa.

Paljon henkisiä ponnisteluja rehtori Tarja Langilta ja henkilökunnalta vaatinut Työväenopiston organisaatiomuutos valmistui. Henkilöstöhallinnon siirtäminen keskushallintoon viivästytti ja hankaloitti prosessia. Nyt johtaminen perustuu pitkälti tiimeihin, jotka kehittävät omaa työtään. Siinä arvostetaan ja hyödynnetään työn tekijöiden ammattitaitoa. Muutos on jo näkynyt asiakkaiden parantuneena palveluna.

Pirkko Andrejeffin vetämät yhteispalvelupisteet ja kuluttajaneuvonta ovat uusia VASI-tulokkaita. Ne toimivat hyvin vakiintuneita toimintatapoja noudattaen, tosin yhteispalvelupisteet pitäisi olla paljon lähempänä asukasta, mutta se raha, se raha!


KAKU

Tapiola Sinfonietan toiminnassa ei ole tapahtunut suuria muutoksia. Intendentti Satu Angervo ja orkesteri saa kiitosta tasaisesti. He tarvitsisivat vain akustiikaltaan tasoaan vastaavat tilat kulttuurikeskuksen lisärakennukseen. Muutenkin kaupunki tarvitsisi kunnon edustus- ja seminaaritiloja, ettei tarvitse edustaa kulttuurikeskuksen eteisessä.

WeeGeen piti olla valmis viime vuonna. Vaan toisin kävi. Kaupungin- ja taidemuseot valmistelivat tulevia avajaisnäyttelyitään. Juuri kansainvälistä arvostusta saanutta Kaupunginmuseota johtaa Mariliina  Perkko, joka valmistelee Aurora Karamsin näyttelyä. Taidemuseon on tiloiltaan suurempi kuin Kiasma. Sitä johtaa Retretin entinen johtaja Markku Valkonen. Hän lupaa tehdä samantasoisia näyttelyitä, kuin maan arvostetuimmat ja suurimmat taidemuseot. Museossahan on yksi maan suurimpia yksityisiä suomalaisen taiteen kokoelmia (Saastamoisen kokoelmat).

Myös Espoonlahden kulttuuritilojen täydellisen puutteen vuoksi on tehty tarvepäätös tilojen rakentamisesta.

Leppävaaran Sello löysi paikkansa ensimmäisenä täytenä toimintavuonnaan espoolaisten kulttuurinharrastajien sydämissä. Erityisesti akustiikka sai kiitosta. Siitä ei ole kuitenkaan tiloiltaan muodostunut asukkaiden olohuonetta, joka olisi käytössä esitysten ulkopuolellakin.

Espoon kulttuuri-imagon muodostavat suurelta osin yksityiset instituutiot: kuten Kaupunginteatteri, Cartes, Etnografinen ja Kellomuseo jne. Espoon kulttuurivuoteen kuuluu April Jazz keväällä, Urkuyö ja Aaria ja Espoo Cine kesällä, Kuoro- ja pianoviikot vuorovuosin syksyllä. Mutta jos joka vuosi  avustuksia supistetaan 10 %, tulee eteen vaikeita valintoja, kun rahat eivät riitä kaikille.