Ajankohtaista
Muualla verkossa
Jaa eteenpäin
Juhani Hakala
 |
Tapahtumakalenteri
| Ma | Ti | Ke | To | Pe | La | Su |
| 1 | 2 | 3 | ||||
| 4 | 5 | 6 | 7 | 8 | 9 | 10 |
| 11 | 12 | 13 | 14 | 15 | 16 | 17 |
| 18 | 19 | 20 | 21 | 22 | 23 | 24 |
| 25 | 26 | 27 | 28 | 29 | 30 | 31 |
Kult. ltk:n pj:n katsaus vuoteen 2004
Visiot ja käytännöt
Espoo tunnetaan maailmanlaajuisesti verkottuneena huipputeknologian, koulutuksen, kulttuurin, tutkimuksen ja innovaatioiden erityisosaajana. (Espoon visio).
Espoon koko kulttuuritarjonnan ja toiminnan ketju on kunnossa: päivähoito ja luovat leikit, koulun taideaineet, kouluikäisten taide- ja kulttuurikasvatus, luovuuskoulut, taiteen perusopetus, kulttuuritoimijoiden kulttuurikasvatus, kulttuuriharrastukset, itsensä kehittäminen ja sivistäminen, kulttuuritoiminta ja -tarjonta, taide, kulttuuri. (Espoon kulttuurivisio)
Valtuustokausi päättyi. Espoossa talouden ennusteet ovat heikenneet jatkuvasti. Jatkuvat yllättävät säästöpaineet ovat aiheuttaneet sen, että asioita tarkastelleen liian lyhyellä tähtäimellä. Toiminnan ja säästöjen pitkän tähtäimen painopisteitä ei etsitä kaupungin tai kulttuurin kiitetyistä visioista.
Lasten ja nuorten kulttuuritarjonta oli viime vuoden painopiste. Tärkein tehtävämme on kouluttaa tulevaisuuden kulttuurin tekijöitä ja nauttijoita. Sen pitäisi olla Espoon kärkihanke, jota tuetaan kaikilla tasoilla.
Vision pohjalla tehdyssä strategiassa on tiukat määrälliset tavoitteet erityisesti lapsiin ja nuoriin kohdistuvassa kulttuuritoiminnassa. Kuitenkaan niiden toteuttamiseen ei ole riittävästi rahaa. Kertomusvuonna 40 000 lasta eli mukana heille suunnatuissa kulttuuritapahtumissa. Kuitenkin valtuusto päätti kertomusvuonna supistaa tätä toimintaa. Kaupungin ostamat näytännöt pitivät omalta osaltaan Espoon korkeatasoiset lasten ja nuorten teatterit hengissä. Palkitsemalla Unga Teaternin lautakunta halusi kiinnittää huomiota tähän vakavaan ongelmaan.
Kaupungin väestörakenteen huomioiden Espoossa asuu kolme kertaa enemmän lapsia, kuin esim. Helsingissä ja Turussa. Meillä on alle 10 vuotiaita 40 % enemmän kuin viidessä samankokoisissa vertailukaupungeissa – viisikossa. Espoo sijoittaa kokoonsa nähden n. 10 milj. € (30 %) vähemmän kuin vertailukaupungit Helsinki, Vantaa, Turku, Oulu ja Tampere. Ainoastaan Vantaata ja Espoota ei mainita kun luetellaan Suomen merkittävimpiä kulttuurikaupunkeja. Säästöissä säästetään nuoren ihmisen ainutkertaisesta elämästä. Näitä säästöjä ei voi korvata myöhemmin. Mutta ne voivat aiheuttaa myöhemmin lisäkustannuksia sosiaali- ja terveyspuolella.
Kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunnat kiinnittivät syksyllä huomiota lasten ja nuorten kulttuuritarjonnan supistumiseen lehdistötilaisuudessaan. Opetus- ja kulttuuritoimen, nykyisen Sivistystoimen, budjetista 66 % on koulumenoja. Espoo kasvaa nopeasti ja uusia kouluja tarvitaan. Kulttuuri on kuitenkin joutunut kantamaan myös koulupuolen säästöpaineita. Jo ennen kertomusvuotta ”löysät” oli puristettu pois ja kaikki säästöt kohdistuivat suoraan toimintaan.
Kaikkien taiteen perusopetusta antavien musiikkiopistojen, kuva- ja esittävän taiteen koulujen avustukset ovat olleet pari viime vuotta miinusmerkkiset. Niillä on kiinteät vuokrat ja henkilökunta. Olemme edellyttäneet Espoon hajanaisen kaupunkirakenteen vuoksi, että kaikki em. oppilaitokset antavat opetusta useammalla suuralueella. Niiden toimintaa haittaa myös se, että kaupungin järjestelmän mukaisesti määrärahat annetaan kesken kouluvuotta, kaksi viikkoa ennen kun budjettivuosi alkaa. Se haittaa vakavasti koulujen pitkän tähtäimen suunnittelua. Taiteen perusopetuksella pitäisi olla jonkinlainen toimintotakuu minimitason säilyttämisestä aivan kuten muussakin koulutoiminnassa.
Ongelmana lautakunnan toiminnassa on ollut, että koko viime valtuustokauden toimialan virkamiesjohdon ja lautakunnan yhteistyö rajoittui vain vuosittaisiin erimielisyyksiin budjetista. Yhteistä visioita tulevaisuudesta ei ole haluttu etsiä.
Viime valtuustokaudella laitettiin monta asiaa vireille. Espoon kirjastovision mukaan joka suuralueella tulee olla aluekirjasto. Lautakunta teki tarvepäätökset Keski-Espoon ja Espoonlahden aluekirjastoista. Niiden jälkeen kirjastoverkko on kutakuinkin valmis.
Valtuustokaudella vuokrien osuus kirjaston käyttömenoista on noussut 15 %:sta 35 %:iin viime vuonna. Toimintarahat eivät ole lisääntyneet samassa suhteessa. Aukioloaikoja ei enää voi supistaa nykyisestään. Tarvitaan pitkän tähtäimen Espoon kirjastojen selviytymisstrategiaa. Tällaisen selvityksen tekemisestä päätettiinkin kaupunginhallituksessa loppuvuodesta.
Kolmasosa kirjastojen asiakkaista on lapsia ja nuoria. Viime vuonna jouduttiin entistä rajummin supistamaan lähikirjastojen aukioloaikoja. Tämä on iskenyt lapsiin ja nuoriin pahiten. Kirjasto on turvallinen ympäristö lapselle. Se ehkäisee syrjäytymistä. Esim. Espoonlahdessa aikuiset ovat siirtyneet Omenan kirjaston käyttäjiksi aukiolorajoitusten vuoksi. Pienet lapset eivät voi matkustaa kymmentä kilometriä saadakseen kirjoja. Kun kirjasto on koko päivän kiinni kärsii myös kouluyhteistyö.
Valtakunnallisen kirjastovision mukaan kaupunkien tulee investoida sähköisiin välineisiin. Ne vetää kauppakeskuskirjastoihin nuoria kirjojen pariin. High tech Espoon kaupunginhallitus supisti viime vuonna 66 % näitä määrärahoja. Tietokoneen käyttö on osa nuorten kanssakäymistä.
Espoon kulttuuri-imagon muodostavat suurelta osin yksityiset instituutiot: Kaupunginteatteri, April Jazz, Urkuyö ja Aaria, Espoo Cine, Kuoro- ja pianoviikot, nuorisokuorot, kirjailijat, taiteilijat jne – kulttuurikonserni. Mutta jos joka vuosi avustuksia supistetaan 0-10 %, tulee eteen vaikeita valintoja, kun rahat eivät riitä kaikille.
WeeGeen piti olla valmis viime vuonna. Vaan toisin kävi. Kaupungin- ja taidemuseot valmistelivat tulevia avajaisnäyttelyitään. Lautakunta kävi kovaa taistoa WeeGee-hankeen rahoituksen puolesta. Onnistuimme! Myös Espoonlahden kulttuuritilojen täydellisen puutteen vuoksi tehtiin tarvepäätös tilojen rakentamisesta.
Leppävaaran Sello löysi paikkansa ensimmäisenä täytenä toimintavuonnaan espoolaisten kulttuurinharrastajien sydämissä. Erityisesti akustiikka sai kiitosta.
Paljon henkisiä ponnisteluja vaatinut Työväenopiston organisaatiomuutos valmistui. On ymmärrettävää, että muutospelkoa ilmeni koska jokaisen työ ja vakanssi koki muutoksia, työskentelytapa muuttui totaalisesti. Myös henkilöstöhallinnon siirtäminen keskushallintoon viivästytti prosessia. Lautakunta kuitenkin uskoi, että tavoitemalli on oikea. Siinä johtaminen perustuu pitkälti tiimeihin, jotka kehittävät omaa työtään. Siinä arvostetaan ja hyödynnetään työn tekijöiden ammattitaitoa.
Pikku Auroran lasten taidekeskuksen kunnostettu rakennus lunasti lupauksensa moninkertaisesti. Toisen rakennuksen kunnostukseen ei kertomusvuonna saatu rahaa eikä lupaustakaan rahasta. Pentalan saaren ainutlaatuiseen rakennuskokonaisuuteen suunnitellun saaristomuseon rakennuksia kunnostettiin.
Valitettavan usein Tapiola Sinfonietta jää pahnan pohjimmaiseksi. Syykin on selvä. Mitään suuria muutoksia ei tapahtunut kertomusvuonnakaan. Orkesterin korkea taso tuottaa vain kiitosta! Orkesteri tarvitsisi vain akustiikaltaan arvoisensa tilan. Kaupungin lippulaiva Kulttuurikeskus kaipaa kipeästi akustiikaltaan kunnon musiikkisalia. Samoin kaupungilta puuttuu kunnon edustus- ja kongressitilat. Kulttuurikeskuksen eteisessä edustaminen ei liene Suomen toiseksi suurimman kaupungin arvoista.
Juhani Hakala
Kulttuurilautakunnan puheenjohtaja
|