web stats
diashow
Juhani Hakala

Ajankohtaista

Viha ja käärme

Lue lisää »

Kirkko ja meditointi

Lue lisää »

Yksi vai monta Jumalaa?

Lue lisää »

Muualla verkossa

Jaa eteenpäin

Juhani Hakala

Juhani Hakala potrettikuva

Tapahtumakalenteri

Ma Ti Ke To Pe La Su
    1 2 3 4 5
6 7 8 9 10 11 12
13 14 15 16 17 18 19
20 21 22 23 24 25 26
27 28 29 30 31    
Tietotori

Lastenkulttuuri Espoossa

Lapset ja Espoon strateginen johtaminen

Visio - käytäntöä tukematonta teoriaa

Espoon visioissa on kaksi asiaa, joihin kaupunki yksin voi suoraan vaikuttaa. Toinen niistä on kulttuuri. Kaupungin strategian painopisteeksi on asetettu lapset ja nuoret.  Visio ja strategiat ohjaavat kaupungin päätöksentekoa ja ovat myös budjetin painopisteitä. Tai siis näin pitäisi olla.

Kulttuuritoimi vastaa lasten ja nuorten kulttuurista Espoossa. Muilla kaupungin toimialoilla on lähdetty siitä, että ainakin nousseiden vuokrien ja palkkojen nousu on kompensoitu budjetissa. Kulttuuritoimen budjetti putosi vuoden 2002 tasosta 7,6 milj €:stä kolmessa vuodessa 6,1 milj €:hen. Kun ei ollut rahaa vuokriin eikä TES-korotuksiin, piti rahat ottaa lasten ja nuorten avustuksista, jotka aleni 25 %. Eli toimittiin tasan päinvastoin kuin visio edellytti!

Toimiala- ja kaupunginjohtaja ovat hylänneet jatkuvasti kulttuurilautakunnan strategiaa vastanneen budjettiesityksen.

Olin juuri tilaisuudessa jossa esiintyi maailman paras lapsikuoro suoraan Tapiolasta. Tilaisuus oli Suomen parhaan musiikkiopiston talossa, jonka kuoroja ja orkestereita kaupunki käyttää tilaisuuksissaan ja jotka ovat tuoneet kansainvälistä kuuluisuutta Espoolle ja paljon palkintoja. Paikalla oli myös maan paras kuvataidekoulu - Espoosta. Luulisi, että kaupungin johto olisi ylpeitä näistä lapsista ja nuorista.

Olen pitänyt kaupunginjohtajaa kuoro- ja kulttuuri-ihmisenä, siksi nämä rajut supistukset ihmetyttävät, kun kulttuuritoimen budjetti on kuitenkin vain 7 promillea kaupungin menoista.


Ei varaa edes palkkoihin

Kaupungin johto suorittaa tarkoitushakuisesti vertailuja maan heikoimpiin kuntiin. Pitääkö Espoon tosiaan pakkolomauttaa musiikkiopistoja, kuten Vantaa ja Helsinki? Juuri eräs rehtori kertoi, ettei ole nostanut palkkaa moneen kuukauteen. Lastenteatterin johtaja sanoi, etteivät pysty maksamaan edes minipalkkaa. Lastenteattereihin iski pahiten se, että koululaisnäytäntöjen ostaminen lopetettiin. Niistä nautti 40~000 oppilasta vuodessa. Espoonlahdenkin kulttuuritiloista poistettiin lasten ja nuorten kulttuurin harrastukseen ja opetukseen tarvittavat tilat. Luottamushenkilöt nostivat jälleen kerran tilat takaisin budjettiin.

Taiteen perusopetus on lailla säädetty kaupungin velvollisuudeksi. Se on annettu yksityisten oppilaitosten tehtäväksi. Niiden kustannuksista on n. 90 % palkkoja ja vuokria.  Avustukset ovat laskeneet rajusti suhteessa kustannusnousuun.

Strategiajohtamiseen kuuluu myös tavoitteiden saavuttamisen arviointi. Jos näin tapahtuisi Espoossa myös vision osalta, olisi ylläkuvattu tapahtumakulku mahdoton.

Kulttuuri liikunnan jaloissa

Keskeisimmät budjettineuvottelijat ovat urheiluihmisiä. Totean varmuuden vuoksi, että itsekin olen aktiivinen kuntoliikkuja ja näen liikunnan ja kulttuurin yhtä tärkeänä, toinen tukee aivoja ja toinen ruumista ja ne tarvitsevat toisiaan.
Neuvottelijoiden pääperusteluna lasten kulttuurin kurjistamiselle on ollut, että Kulttuurilautakunnan budjetti on kasvanut enemmän kuin liikunnan budjetti. Se on totta. Se johtuu WeeGee-talon käyttöönotosta. Kulttuurilautakunnan budjetista 85 % menee pääasiassa aikuisten toimintaan ja niiden menojen kasvu on huomioitu budjetissa. Ainoastaan Espoon lapset ja nuoret on laitettu WeeGeen maksulapsiksi sekä vision, että strategian vastaisesti.

Liikuntalautakunnan budjetti on noussut vuodesta 2003 16 miljoonasta 24 miljoonaan euroon. Lasten ja nuorten kulttuuribudjetti on ensi vuonna miljoonan alle v. 2002 tason eli 6,7 miljoonaa. Jos kulttuuritoimen lasten ja nuorten budjetti olisi noussut samassa tahdissa kuin lasten ja nuorten liikuntabudjetti, olisi kulttuuribudjetti 10 miljoonaa euroa.

Istuimme liikuntalautakunnan puheenjohtajan kanssa vierekkäin itsenäisyyspäivän juhlassa. Totesin, että voitit 4-1. Hän sanoi, että niin hänkin laski. Neljällä Espoo-mitalin saajalla oli urheilu joko ainoana tai yhtenä palkitsemisperusteena. Palkittavissa oli vain yksi kulttuuri-ihminen. M.O.T

Juhani Hakala
Kulttuurilautakunnan puheenjohtaja (sd)