Ajankohtaista
Muualla verkossa
Jaa eteenpäin
Juhani Hakala
 |
Tapahtumakalenteri
| Ma | Ti | Ke | To | Pe | La | Su |
| 1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | 7 |
| 8 | 9 | 10 | 11 | 12 | 13 | 14 |
| 15 | 16 | 17 | 18 | 19 | 20 | 21 |
| 22 | 23 | 24 | 25 | 26 | 27 | 28 |
| 29 | 30 | 31 |
Kulttuurikesä Espoossa – festivaaleja, tapahtumia ja monenlaista muuta
Kulttuurikesä Espoossa – festivaaleja, tapahtumia ja monenlaista muuta
Taistelu WeeGee talon saamisesta kulttuurin käyttöön kesti kymmenen vuotta. Näiden vuosien aikana totesin usein, ettei näin monen itkun talo voi mennä hukkaan. Eikä niin käynytkään. Sitä osoittaa hyvin se, että modernin taiteen museo Emma on valtiovierailujen vakiokamaa.
Valtiovierailla tuskin on aikaa tutustua koko museokokonaisuuteen, mutta espoolaisten yleissivistykseen se kuuluu. Ainakin siihen kuuluu kaupunginmuseon Espoon historiasta kertova näyttely ”Aikamatka Espoossa”. WeeGeellä voi tutustua taulujen ja veistosten lisäksi aikaan ja sen mittaamiseen, leikkikaluihin ja uskontoihin.
Espoon kulttuurivuoden aloittaa Suomen vähintäänkin toiseksi paras jazz-tapahtuma: April jazz. Monet ammatti-ihmiset pitävät Espoon tapahtumaa parhaana. Porissa esiintyviä artisteja voi kuulla sähköisesti muutenkin.
Kesällä Urkuyö ja Aaria tarjoaa huippuorkestereita, mutta erityisesti huippulaulajia. Kesän lopettaa elokuun lopulla Espoo Cine, valtakunnallinen elokuvatapahtuma. Niille on tulossa muun muassa Espoossa kuvattujen filmien sarja. Espoon taidevuoden lopettaa vuorovuosin valtakunnalliset piano- ja kuoroviikot.
Mutta eipä Espoon kulttuuritarjonta tähän lopu. Vaikka Kulttuurikeskus ja Sello ovat kesän kiinni, tapahtuu kuitenkin keskiviikkoisin Kulttuurikeskuksen Amfilla (katso kaupungin nettisivut). Espoossa on kesäteattereita, niin suomen- kuin ruotsinkielisinäkin. Kivenlahdessa voi vaikka saada Tulipunakukan. Nuorille siellä on alkukesästä voimakkaasti kasvava Kivenlahti Rock.
Ensi vuonna Espoo täyttää 550 vuotta. Sitä juhlistetaan monin erityisesti paikallisin voimin tehtävin tapahtumin. Jos valtuustolle esitettävä lisäbudjetti menee syksyllä läpi, järjestöt voivat hakea kaupungilta avustuksia tapahtumiin. Lomakkeita ja postitusohjeita löytyy kaupungin nettisivuilta Kulttuuritoimen tiedoista.
Kulttuurilautakunnan budjetin painopiste tulee olemaan taiteen perusopetuksen ja Työväenopiston tukemisessa. Espoon Työväenopisto kutsuttiin viime vuonna kuuden parhaan opiston joukossa laatukilpailuun. Espoo oli loppusuoralle asti mukana. Voimakkain kritiikki tuli siitä, että opiston budjetti on sahannut valtuuston päätöksillä ylös ja alas ja opiston kurssitarjontaa on jouduttu supistamaan rajusti.
Lastenkulttuuri on Espoon vision ja strategian painopiste. Tätä tavoitetta on kaupunki toteuttanut kuitenkin vähentämällä talousarvioissaan rajusti juuri lasten ja nuorten kulttuurin reaalisia avustuksia. Pahiten tästä ovat kärsineet musiikkiopistot, joiden ovien taakse jäävien lasten määrä on Suomen suurin.
Espoon kulttuuri on kasvanut voimakkaasti siitäkin huolimatta että kulttuuritoimen budjetti on alle vuoden 2002 tason. Se on iskenyt voimakkaimmin lasten ja nuorten kulttuuritarjontaan. Näillä rahoilla on tuettu aikuisten kulttuuritoimintaa, panostamalla erityisesti WeeGee taloon. Mittavan WeeGee-satsauksen ei pitänyt syödä muun kulttuurin resursseja. Tapahtunut olisi kyllä tältä osin julkisen itkun paikka ja olen sitä tehnytkin.
Kulttuuri- ja koululautakuntien välisenä yhteistyönä alkaa kuitenkin ensi vuonna kouluissa lasten kulttuurikasvatusohjelma Kulttuuripolku. Peruskoulun jokainen luokka tutustuu Espoolaiseen kulttuuritarjontaan. Polku alkaa kirjastoista. Olen kulttuuripolkuun liittyen muun muassa esittänyt, että lukiolaisilla pitäisi olla oma kulttuuripassi, jolla he itse voivat valita käyntinsä kohteen.
Espoon kulttuurihistorian merkkipaaluja ovat olleet kulttuurikeskus (1989) ja WeeGee-talo (2006). Näiden väliin mahtuvat valtakunnallista huomiota saaneet kauppakeskuskirjastot Selloon ja Omenaan. Mutta töitä riittää jatkossakin. Suunnitelmissa on komea teatteritalo (jonka rakentaa teatterisäätiö). Weegee ympäristöineen kaipaa jatkokehittämistä ja jalostamista, uusia museoitakin olisi tyrkyllä. Talo pitäisi saada kokonaan kulttuurin käyttöön.
Lautakunta on huolissaan, että Tapiolan arvostettua ilmettä ollaan tuhoamassa uudisrakentamisella ilman kokonaissuunnittelua, joka huomioisi Tapiolan alkuperäisen puutarhakaupunki-idean ja myöhemmin kehittyneen kulttuurikeskittymän. Uusrakentaminen voisi tukea näitä kahta ja palauttaa Tapiolan arvostusta ennakkoluulottomin ja koordinoiduin ratkaisuin.
Mutta ettei totuus unohtuisi. Espoon kulttuurin tuottaminen on lähes kokonaan ulkoistettu. Tapiola Sinfoniettaa lukuun ottamatta taiteen tuottaa Espoon kulttuurikonserni; yksityiset taiteilijat, kuorot, orkesterit, teatterit jne kaupungin avustusten turvin. Kaikki Espoon kulttuurivuoden tapahtumat ovat juuri tällaisia.
Juhani Hakala
Kulttuurilautakunnan puheenjohtaja
| ||