web stats
diashow
Juhani Hakala

Ajankohtaista

Viha ja käärme

Lue lisää »

Kirkko ja meditointi

Lue lisää »

Yksi vai monta Jumalaa?

Lue lisää »

Muualla verkossa

Jaa eteenpäin

Juhani Hakala

Juhani Hakala potrettikuva

Tapahtumakalenteri

Ma Ti Ke To Pe La Su
      1 2 3 4
5 6 7 8 9 10 11
12 13 14 15 16 17 18
19 20 21 22 23 24 25
26 27 28 29 30    
Tietotori

Teatteritalo ja kulttuurikeskus

TEATTERITALO JA KULTTUURIKESKUS


Totean heti suurimpien tunteiden laimentamiseksi, että olen sd-valtuustoryhmäni kannan mukaisesti teatteritalon suunnittelun jatkamisen kannalla suunnitellulle paikalle. Viime maanantaina levisi valtuustoryhmien kokouksessa kaupungin virkamieheltä saatu tieto, että museo- ja ympäristöviranomaiset vastustavat hanketta, koska kyseessä on kansallismaisema. Se taas asettaa talon ulkomuodolle todella kovia vaatimuksia ja kulttuurilautakunta on ehdottanut arkkitehtuurikilpailua. Alla kovasti keskusteluttavan hankeen historiaa ja nykytilanteen arviointia kulttuurilautakunnasta asiaa katsellen.

Yksi hyvä vaihtoehto oli vuosi sitten teatterihotelli WeeGeen ja urheilupuiston tarpeita tyydyttämään WeeGeen lähelle, jossa ei ole em. maisemallisia ongelmia. Alueella on huutava kokoustilojen puute. Suunniteltujen Designmuseoiden kanssa paikasta olisi tullut valtakunnallisesti merkittävä.  Metroasemalta on suunniteltu taidetunnelia (esim. liukukuljettimin) WeeGeelle. Osittain tätä kysyntää tyydyttämään on nyt suunnitteilla urheilupuistoon hotelli. Samoin West Endiin on tulossa hotelli ja huonosti kannattanut Garden kaksinkertaistaa kapasiteettinsa.

Espoon kaupunginteatteri on kaupungin avustama itsenäinen säätiö. Se saa toimintaansa myös valtion tukea. Teatterin rakentaminen kulttuurikeskuksen lisärakennukseen on noussut myös esille. Mitään päätöksiä tästä asiasta ei ole. Lisärakennus johtuu kulttuurikeskuksen huutavasta tilatarpeesta. Keskuksen eteistilat toimivat kaupungin edustustilana, kun parempaakaan ei ole tarjolla. Ennen 550-vuotisjuhlan alkua piti tulla tunti ennen ohjelman alkua kättelemään.   Muut sisäänkäynnit oli suljettu, ettei edes vessaan päässyt. Tunnelma oli kovasti tukala ja hikinen. Ei oikein juhlallinen. Onneksi kaikki eivät löytäneet teltassa tarjottuja väkeviä juomia.

Kulttuurilautakunta on käsitellyt kulttuurikeskuksen laajennuksen hankesuunnitelmaa. Se on kaavallisesti mahdollista ja jalkapallokenttäkin säilyy.  Keskuksessa toimii tilanahtaudessa Espoon musiikkiopisto, työväenopisto ja kirjasto. Teatteri ei ollut näissä suunnitelmissa mukana. Kun Sinfonietta harjoittelee Tapiolasalissa, on se pois kaupallisesta myynnistä.   Salin akustiikka on hyvä, mutta ei niin hyvä kuin voisi olla, koska salia ei ole tehty pelkästään musiikkisaliksi. Jotkut äänet eivät toistu kunnolla, katsomossa on laikku, jossa ei kuule muutenkaan kunnolla, soittajat eivät kuule toisiaan, näyttämöllä vetää ja on kylmä jne. Kulttuurilautakunta laittoi salin akustiikan parantamisen selvitykseen ja erilaisia fyysisiä ja elektronisia suunnitelmia on tehty.

Samoin lisärakennukseen olisi tulossa ravintola, jossa kaupunki voisi edustaa ja seminaariväki voidaan syöttää. Ideoissa on ollut myös tehdä nykyisestä keskuksen edustasta kulttuuritori, tai sen alapuolisesta rakennettavasta katetusta tilasta. Tässä yhteydessä tuli keskusteluissa esiin nyt hylätty vaihtoehto, että teatterihan ei tarvitse ikkunoita, miksi sitä ei voisi sijoittaa lisärakennuksen alle tukemaan keskuksen kaupallista tilatarjontaa, onhan Louhisali jo nyt teatterin pieni näyttämö.

Suomen toiseksi suurin kaupunki Espoo avustaa kaupunginteatteriaan 1,3 miljoonalla €:.lä. On laskettu, että avustusta pitää nostaa uuden talon vuoksi 4,6 miljoonaa €.  Esim. Tampere avustaa teattereitaan noin 6 milj. €:lla. Turku ja Oulu noin viidellä miljoonalla. Yksistään Helsingin kaupunginteatteri saa avustusta 7,2 milj. €. Espoon teatterin avustuksen kasvu on 0,3 % kaupungin budjetista, joten on turha väittää, että sairaalat tai koulut joutuvat kärsimään, jos rahat annetaan teatterille.

Ylivoimaisesti halvin ratkaisu olisi, että kaupunki rakentaa talon itse, mutta Espoon poliittisessa ilmapiirissä tämä on mahdoton ajatus.

Suomen teatterinjohtajat ottivat juuri kantaa kulttuuriviennin puolesta. Espoon kansainvälisellä teatterilla on olemassa kontaktit näytelmien ostajana muiden maiden teattereihin. Kansallisesti merkittävät teatterit voivat saada 60 %:n valtionavun. Uskon Espoon teatterilla olevan hyvät mahdollisuudet siihen, kun  kansainväliset vierailut ovat erityisesti teatterin ammattilaisten suosiossa.

Teatteritaloa vastustavat kolme valtuutetut sanovat julkilausumassaan, että teatteri maksaisi kymmenessä vuodessa 100-150 miljoonaa euroa. Oletan, että tämä väite perustuu hotellin kannattamattomuuteen Tapiolan hotellikapasiteetin nopean lisäyksen vuoksi. Tämä ei pidä paikkaansa. Teatterin ilmaiset tilat kongressikäytössä ja teatterin maksama vuokra pitävät hotellin kyllä toiminnassa. Ei mikään liiketaloudellisesti toimiva hotelliketju lähde rakentamaan kannattamatonta yksikköä.

”Kyllä me teatterin ystäviä ollaan mutta rajansa kaikella” sanotaan kolmen teatteritaloa vastustavan valtuutetun julkilausumassa. Kulttuurin ja teatteritalon vastustajat sanovat yleensä kovasti olevansa ”teatterin ystäviä, mutta eivät kannata uutta teatteritaloa.”  Samoilla argumenteilla on vastustettu mm WeeGeetä ja viimeksi designmuseoita. Perustelun takana on ehkä seuraava ajatusrakennelma: ”Kyllä minä näytelmistä/tauluista pidän, mutta minun pitää ymmärtää ne ja niiden pitää vain viihdyttää. ” Alitajunta taas ajattelee, että        ”Mikä ei ole hyvä minulle, ei ole hyvä muillekaan. Minun ajatteluani ei mikään saa horjuttaa, koska olen aina oikeassa. Henkinen tasapainoni voi horjua jos on jotain mitä minä en ymmärrä. Huuhaa-ihmiset ovat sitten erikseen. He ajattelevat vain tunteellaan, ei järjellään kuten minä.”. Minä lukeudun huuhaa-ihmisiin. Ja olen ylpeä siitä.

Juhani Hakala
Espoon kulttuurilautakunnan
puheenjohtaja (sd)