Ajankohtaista
Muualla verkossa
Jaa eteenpäin
Tapahtumakalenteri
Ma | Ti | Ke | To | Pe | La | Su |
1 | 2 | 3 | 4 | |||
5 | 6 | 7 | 8 | 9 | 10 | 11 |
12 | 13 | 14 | 15 | 16 | 17 | 18 |
19 | 20 | 21 | 22 | 23 | 24 | 25 |
26 | 27 | 28 | 29 | 30 | 31 |
Teatterit ja asukkaat
Teatterit ja asukkaat
Tapiolan alueneuvottelukunnan nimissä Färid Ainetdin otti kantaa Espoon teatterihankkeeseen (LV 7.4). Hänen mukaansa teatterikustannusten suhteuttaminen väkilukuun on ”epärealistinen vertailukriteeri” ja siksi on aivan oikein, että teatterikustannukset ovat Espoossa samat kuin Joensuussa ja Kouvolassa, joissa on n. 1/3 Espoon asukasluvusta.
Suomen teattereiden avustukset ovat suorassa suhteessa kaupungin kokoon, Espoota lukuun ottamatta. Ainetdinin ja alueneuvottelukunnan ajattelun mukaan kaupungin tulee taata liikuntapalvelut vain kolmasosalle väestöstään, kun määrärahat pitää laskea Kouvolan tasolle. Jokainen muu tietää, että mitä enemmän on asukkaita, sitä enemmän he tarvitsevat julkisia palveluita.
Minulle oli aivan uusi asia Ainetdinin vertailussa, että Joensuun ja Kouvolan teatterit toimivat irtisanotuissa epätarkoituksenmukaisissa vuokratiloissa ja niillä on vain yksi ja hyvin pieni oma näyttämö kuten Espoossa. Minulla on toisenlaista tietoa.
Rämettynyttä ja umpeenkasvanutta allasta Alueneuvottelukunta kutsuu ”vesiaiheen rikastuttamaksi kansallismaisemaksi”. Teatteri pitäisi tulla kulttuurikeskuksen yhteyteen. Teatterin rakentaminen keskuksen viereen mm parille pallokentille on ”toiminnallis-taloudellisesti rationaalinen ja synergiarikas” ratkaisu.
Ainetdin haukkuu teatteriväkeä passiiviseksi. Virkamiehet ja johtavat luottamushenkilöt taas ovat sitä mieltä, että teatteriväki on koko ajan kimpussa ja painostaa liikaa. Toisaalta kun ei ole Ainetdinin vastustamaa kaavaa, on aika vaikea toimia ja hakea yhteistoimijoita.
Sitä en ymmärrä miten kulttuuritoimen yhtiöittäminen vaikuttaa teatterihankkeeseen, koska niillä ei ole organisatorisesti mitään tekemistä toistensa kanssa.
Kun liikuntainvestoinnit ovat lähellä Ainetdinin sydäntä, niin miksi liikuntatointa ei ole malliksi yhtiöitetty? Ainetdinin kirjoitus tuo mieleen erään liikuntalautakunnan puheenjohtajan tokaisun, että kulttuurirahat pitää siirtää liikuntatoimeen, jotta rahoista olisi jotain hyötyä.
Juhani Hakala
Kulttuurilautakunnan
puheenjohtaja vv 2000-2008
| ||