web stats
diashow
Juhani Hakala

Ajankohtaista

Viha ja käärme

Lue lisää »

Kirkko ja meditointi

Lue lisää »

Yksi vai monta Jumalaa?

Lue lisää »

Muualla verkossa

Jaa eteenpäin

Juhani Hakala

Juhani Hakala potrettikuva

Tapahtumakalenteri

Ma Ti Ke To Pe La Su
      1 2 3 4
5 6 7 8 9 10 11
12 13 14 15 16 17 18
19 20 21 22 23 24 25
26 27 28 29 30    
Tietotori

Kirje eräille valtuutetuille teatterísta

                                                                                9.2.20          

Olen Juhani Hakala entinen demarivaltuutettu ja Kulttuurilautakunnan vpj ja pj 1996-2008. Olen pitkään ollut mukana teatteritalon saamiseksi Espooseen.

Ensiksi kerron asiani ja lopusta löytyy perusteluja elikkä kertomus luottamushenkilöitä ja asukkaita halveksivasta, jopa lain vastaisesta hallinnosta Tapiolassa. Valitan, teksti on kovasti ikävää. Toivon kuitenkin, että tälle farssille saadaan päivänvalon kestävä loppu.  Kaikkeen esittämääni löytyy todisteet, joita kaupunki ei ole kumonnut.

Tämä hetken tilanne ja ehdotus

Espoon Kulttuurikeskuksen (EKK) on kansainvälisesti hyvin arvostettu arkkitehtuurin merkkiteos. Espoon ainoita!

Vuonna 2016 arkkitehti prof Sipisen ehdotuksesta Espoon Kulttuuriseura lähetti laatimani suojeluhakemuksen Elyyn, koska Tapiolan projektipäällikkö Antti Mäkinen kertoi, että EKK puretaan. Museovirasto ja kaupunginhallitus eli omistaja (asemakaavoituksen yhteydessä) suosittivat EKK:n suojelemista. Ely päätti kuitenkin, ettei suojella. Valitimme Ympäristöministeriöön (YM). YM palautti asian kuun vaihteessa kokonaan uudestaan valmisteluun, koska viereiseltä kiinteistöltä ei oltu pyydetty lausuntoa.

Prosessi on tähän mennessä vienyt jo 4 vuotta ja vienee vielä ehkä saman verran. Teatterin on luvattu valmistuvan vuoteen 2015.

Kulttuurikeskus, Marimekkotalo, Amfi ja vesiputous ovat toimenpidekiellossa saman ajan, kun käsittely jatkuu. Mäkisellä on toinen käsitys. Siksi suunnittelu EKK:n ja Marimekkotalon purusta etenevät, vaikka ne saatetaan suojella. Olen kiinnittänyt kaupungin johdon huomiota asiaan. Toimenpidekielto on lakitason määräys (Rakennusperintölaki, vaarantamiskielto).

MUTTA! Kulttuuriaukio ja teatterin tontti eivät ole suojeltuja. EKK:ta revitään koska sinne oli tarkoitus rakentaa teatterin vesat, aulatilat ja kahvila. Kukaan ei tiedä mihin teatterin työtilat tulevat.

Teatteri on luvattu monella kaupungin johtajan suulla vuonna 2025.EKK:n entisen johtajan Pylvänäisen mukaan EKK sinänsä ei vaadi vielä remonttia. Tapiolasalin akustiikka on korjattavissa halvalla sähköisesti. Purkutarpeet tulevat teatterin tilojen sijoittamisesta EKK:hon.

Teatteri on siis mahdollista rakentaa ja sen hankesuunnitelma on Uusitalon mukaan budjetissa (EKK:n rahoissa). Kuitenkin EKK:n rahat jäävät käyttämättä lähivuosina toimenpidekiellon ja mahdollisen tulevan suojelun vuoksi.

Olen esittänyt jo kaupunki virka- ja poliittiselle johdolle, että teatterin vaatimat vessa-, aula ja kahvilatilat tulisi rakentaa teatterin yhteyteen. Käynti teatteriin tulee olla maan tasolla. En tiedä yhtään liikuntapaikka, jonka vessat olisivat naapuritalossa.

Olen tuonut esiin myös alun perin Pekka Löyttyniemen ehdotusta, että kirjasto muuttaisi näivettyvälle Heikintorille, joka olisi ihanteellinen huoneisto kirjastolle. Näin EKK:hon saataisiin tilaa talon toimijoille ja teatterille työtilat.

Olen myös vedonnut siihen, että 30 vuotta vanha EKK on Espoon ainoa kulttuurin uudisrakennus, kun liikuntahalleja on 14 ja lisää tulee. Ne ovat kaikki aivan tarpeellisia. Liikunta ja kulttuuri ovat aivan yhtä tärkeitä. Perustelen vain sitä, että nyt voisi olla kulttuurin aika. Teatteritaloa on odotettu jo 20 vuotta.

Taustaa
Vuosina 2005-2014 kaupunginhallitus, sen jaosto, Kulttuurilautakunta ja Kaupunginsuunnittelulautakunta päättivät, että teatteri tulee Vesiputoustalon viereen. Vahingossa paljastui, että Tapiolan projektinjohtaja Antti Mäkinen oli salaa valmistellut teatteria Kulttuuriaukion alle em. päätösten vastaisesti. Luhtasen Leena ja 20 valtuutettua yrittivät myöhemmin saada vastausta valtuustossa näihin asioihin. Vastausta käsiteltiin KH:ssa ja valtuustossa 7-8 kertaa, eikä kunnon vastausta saatu, olihan kyse virkavirheestä. Virkamies ei voi kieltäytyä viemästä Kaupsun päättämää kaavaa valtuuston vahvistettavaksi.

Vuonna 2011 videolla Mäkinen ja v 2014 KH:n jaoston esityslistalla hehkutettiin miten kaupunkikuvallisesti ja arkkitehtonisesti ehdottomasti paras paikka oli Vesiputoustalon vieressä. Vuonna 2015 paras paikka olikin listan mukaan maan alla. Puutuin myöhemmin useamman kerran esityslistojen virheisiin.

Keväällä 2016, kun jätimme suojeluhakemuksen, se ”katosi” sopivasti Elyssä siksi aikaa, kun KH:n jaosto päätti EKK:n purlamisesta. Olimme tätä ennen monta kertaa yhteydessä Elyyn ja kerroimme, että hakemus on jätetty.  Vasta kun Rahkosen Marja meni henkilökohtaisesti Elyyn ja sanoi, että meillä on vastaanottokuitti. Hakemus löytyi kirjaajan pöydältä kaksi tuntia KH:n jaoston päätöksen jälkeen. Otimme yhteyttä YM:ään, joka antoi huomautuksen Elylle hakemuksen katoamisesta. Ely myönsi katoamisen. Vielä sen jälkeenkin, kun kirjaaja myönsi hakemuksen olleen koko ajan hänen pöydällään, Elyn ylitarkastaja väitti, ettei hakemusta ole jätetty.
Jouduimme ottamaan toisenkin asian vuoksi yhteyttä YM, koska Ely kieltäytyi antamasta lain mukaista toimenpidekielto. Ely tulkitsi lakia väärin ja kielto annettiin vajaa vuosi hakemuksen jätön jälkeen.

Mäkinen ilmoitti Länsiväylässä, ettei Ely suojele keskusta. Lausuntojakaan ei oltu vielä pyydetty,

Elynkin mukaan tuhottavalla kohteella on valtakunnallista merkitystä. Museovirasto ja Ely vetoavat samoaan lain pykäläänn ja tulivat päinvastaisiin johtopäätöksiin. Siksi asia on jatkossakin vietävä YM:n harkintaan. Museovirasto edellyttää selvitystä alueella ennen asemakaavoitusta. Selvitystä ei ole tehty.

Taisivat pojat sotkeutua omaan näppäryyteensä, kun jättivät yhden kielteisen lausunnon pyytämättä.

Teatteri on ollut aika hankalassa välikädessä: Jos he eivät hyväksy yleisö- ja vessatiloja EKK:hon, eivät he  saa teatteriakaan. Itse katson, että eri kulttuurimuodot ovat tasa-arvoisia: teatteritaide ei ole niin tärkeää, että se voisi tuhota arkkitehtuurin merkkirakennuksia. Espoolaiset ovat ansainneet kunnon teatterin, ei torsoa.

Ikävintä prosessissa ovat olleet suorat valheet. Länsiväylän pääkirjoitus oli aikanaan hyvin asenteellinen hyökkäys teatteritalon kannattajia vastaan. Kirjoituksessa väitettiin, että Museovirasto on antanut myönteisen lausunnon Mäkisen hankkeille. Valitin Julkisen sanan neuvostoon (JSN), koska Länsiväylä kieltäytyi julkaisemasta vastinetta. Pääkirjoittajan itselleen laatiman vastineen he kyllä olisivat julkaisseet. JSN otti yhteyttä Museovirastoon, joka ei ollut antanut mitään lausuntoa.

Professori Sipinen vainaa pahoitti kovasti mielensä, kun kaupunki väitti hänen antaneen EKK:n tuhoamista puoltaneen lausunnon. Siitäkin huolimatta, että suojelu Sipisen oli idea.

Prosessin alullepanija Teatterisäätiö on asianosaisena hallintolain vastaisesti jätetty täysin valmistelun ulkopuolelle, eikä edes pyydetty aiemmin lausuntoja erilaisista vaihtoehdoista lupauksista huolimatta.

Asukastilaisuuksissa asukkaat, asiantuntijat ja Tapiolan Kilta ovat aina olleet täysin yksimielisiä: EKK:ta ei saa tuhota. Kun EKK:n ja uimahallin purkua käsiteltiin, asukkailta kiellettiin esittämästä mielipietietä täysin Kuntalain vastaisesti. Vain kysyä sai.

Mäkinen totesi tilaisuudessa uimahallista, että se on täysin korjauskelvoton. Hesarissa ulkopuolinen palkattu asiantuntija totesi, että tämä ei pidä paikkaansa. ”On jonkin verran alkavaa alkalikiviainesreaktiota mutta ei hälyttävässä määrin”.

Arkkitehtuurikilpailun ohjeet olivat hyvin selvät: kulttuurikeskusta voi purkaa. Toimenpidekiellosta ei mainittu kilpailuohjeissa. Ehdotukset yritettiin salata. Vasta kun otin yhteyttä kaupunginjohtoon ja moitin asiakirjojen julkisuutta koskevan lain rikkomisesta, ja kerroin asian viemisestä hallinto-oikeuteen, tulivat kaikki viisi ehdotusta julkisiksi. Tuomaristossa oli vain yksi asiantuntijajäsen, joka äänesti suoritettua valintaa vastaa. Hänestä EKK on arkkitehtonisesti koko Espoon helmi.

Neljä muuta ehdotusta arvostivat EKK:n arkkitehtuuria, eivätkä olisi juurikaan muuttaneet EKK:n ulkonäköä ja säilyttivät Marimekkotalon. Kilpailun voitti ehdotus, joka tuhoaisi Amfin ja vesiputouksen. EKK:n seiniä purettaisiin vesialtaan ja Kulttuuriaukion puolelta ja lisättäisiin yksi kerros. Myöskään teatteri ei saisi omia yleisö-, aula-, vessa ja työtiloja. Jokainen tietää kuinka ahdas Kulttuurikeskus on jo nyt kun molemmissa saleissa tapahtuu. Terveisiä Louhisalin naisten vessaan jonottaneille.

Olen pitänyt kaupungin johtoa perillä em. tapahtumista. Jos tämä operaatio ei onnistu, vetäydyn. Kuulen aplodeja kaupungin johdosta ja muutenkin oikealta.