web stats
diashow
Juhani Hakala

Ajankohtaista

Viha ja käärme

Lue lisää »

Kirkko ja meditointi

Lue lisää »

Yksi vai monta Jumalaa?

Lue lisää »

Muualla verkossa

Jaa eteenpäin

Juhani Hakala

Juhani Hakala potrettikuva

Tapahtumakalenteri

Ma Ti Ke To Pe La Su
      1 2 3 4
5 6 7 8 9 10 11
12 13 14 15 16 17 18
19 20 21 22 23 24 25
26 27 28 29 30    
Tietotori

Ihmisyys vai demarius?

IHMISYYS TÄRKEÄMPI KUIN DEMARIUS?


Etelä-Espoon demareitten tilaisuuden (17.9) alustajat Erkki Tuomioja, Maria Guzenina-Richardson ja Susanna Rahkonen saivat aikaan hedelmällisiä ajatuskulkuja. Nyt itsekin tiedän mitä tarkoitan – toivottavasti.

Ilmeisesti osassa puolueen jäsenistä on löytymässä yhteisymmärrys siitä että aate on edelleen aivan OK, se pitää vain päivittää. Katekismuksen tapaan: Mitä se on nykyihmisten asenteilla ja tarpeilla? Ne kun pakkaavat muuttumaan. Tämä on tehtävä viimeistään tammikuun tulevaisuuskokouksessamme. Sanoman on sisäistyttävä ennen kunnallisvaaleja.

Osa jäsenistämme on edelleen sitä mieltä, että mitään ei saa muuttaa, tapahtui puolueen kannatukselle mitä tahansa. Eli he sanovat huomaamattaan mitä tapahtuu, jos ei muututa.

Kysyin tilaisuudessa mikä yhdistää Espoon demareita? Kysymys laajeni muotoon mikä yhdistää meitä demareita? No aatehan on oikea vastaus. Mutta mikä se aate on?

Erkki kävi läpi puolueen kehitystä. On sanoja kuten työllisyys, kansantulo, inflaatio, terveysasiat, bruttokansantuote jne. Ne ovat kuin pilvenhattaroita taivaalla. Kaikkien nähtävissä, mutta kukaan ei niitä tavoita. Meillä on jokaiseen niihin demarikanta ja tavoitteet, mutta mikä niitä yhdistää? Aivan aate. Mutta miten se näkyy, miten tavallinen ihminen tietää, että niitä yhdistää juuri demariaate?

Demari vai ihminen?

Tähän vastasi Maria hieman toisella tavalla. Mennään ihmisenä ihmisen luo, autetaan ihmistä. Hän on käynyt mm. Jorvin sairaalassa. Ei siis demarina vaan ihmisenä. Ja tähän vastasi vaimoni, että meidän ydintoiminta on ollut demarius, ei ihminen. Me lähestymme kaikkea demarina, aloitamme puheen ”me demarit olemme saaneet aikaan, me demarit aiomme”. Tällainen puhe ei enää pure. Ihminen haluaa ajatella ja päättää itse.

Sairaalan potilas muistaa Marian, ei demarina, vaan välittävän ihmisenä. Kumpaakohan se potilas äänestää? Mariaa, joka sanoo olevansa demari ja tulevansa sen vuoksi kun demarin kuuluu välittää, vai sellaista Mariaa, joka sanoo nöyrästi mitä Sinulle kuuluu, miten menee, mitä voin tehdä hyväksesi?

Me puhumme kovasti kansalaisyhteiskunnasta, mutta lähestymme ihmistä makrotalouden termein ihmisryhminä (köyhät, työttömät), ylhäältä alaspäin. Pitäisi toimia juuri päinvastoin. Valtakunnan tasolla on pakko toimia kokonaiskäsittein, mutta impulssit pitäisi tulla ihmisiltä. Fraseologiamme tulisi lähteä ihmisestä, ei kansantaloudesta. Kansantalous on vain apuväline matkalla ihmisen hyvään.

Tieteen mukaan ihmisen hyvä on paljon suurempi silloin kun se ei jakaudu muutamalle rikkaalle, vaan mahdollisimman monelle. Kun on oikein rikas, ei lisärikkaus hirveästi tuo onnea, pikemminkin päinvastoin. Pitää saada lisää. Tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus ovat yhteiskuntatasolla tärkeimpiä aatteita, jotka sanelevat miten toimimme. Se vain pitäisi sanoa useammin ja selkeämmin ääneen perusteluna toimillemme. Ne eivät saa puheessamme niille kuuluvaa arvoa, mikä taas voi olla heijastus omista arvoistamme.

Valtuustoryhmän puheenjohtaja Susanna puhui kunnallispolitiikasta. Olen kantanut huolta puolueosastotoiminnan näivettymisestä. Ihmiskeskeisyys tuo valtavat toiminnan mahdollisuudet. Paikallisella tasolla voimme välittää, auttaa aivan oikeasti, naapureita, vanhuksia, kärsiviä, potilaita. Mutta kun ydintoiminto on ihminen, me emme sano, että tulimme koska demari välittää. Me menemme ihmisinä ja autettava itse ja hänen ystävänsä ja ystävän ystävät itse toteavat, että demarit välittää. Pakkosyötön aika on ohitse. Nykyihminen osaa ajatella. Näytöt ratkaisee ei puheet.

Demari ja ihminen

Mitä tästä seuraa? Ihmiset ajattelevat, että demari on avulias ihmisystävällinen, välittävä, ei demarina vaan ihmisenä. Ja hänhän ei toimi puolueen tavoitteita vastaan, eli puolueen aate on varmaan samanlainen. Ja niinhän se niiden puheenjohtaja puhuukin.  Oikeudenmukaisuus, tasa-arvoa? Juuri näitähän sanoja se auttajakin taisi käyttää jne.

Tavallaan ne Erkin pilvenhattarat kietoutuvat ihmisen ympärille, hänen elämäänsä. Ihminen alkaa tajuta mikä merkitys hattaroilla on, kun ne liitetään hänen elämänsä vaiheisiin. Itse turvaverkot tms ovat jo valmiina, vielä vähän reikäisiä (esim. sairaalan jonot) muta ne ovat olemassa. Eri ikäisten ihmisten tarpeet ovat erilaisia. Ihmiset elävät eri elämäntilanteissa, jotkut ovat rikkaita, toiset köyhiä, kolmannet syrjäytyneitä.

Pohjoismainen hyvinvointivaltio on rakennettu kaikkia varten, myös ala- yläluokkaa varten. Silloin ”keskiluokka vastaan yläluokka” ovat turhia keskusteluja. Jotkut vain tarvitsevat yhteiskunnan apua enemmän kuin toiset. Olen täysin tämän Erkin ajatuksen takana.

Kun perustarpeet on tyydytetty, on ihminen fyysinen ja henkinen kokonaisuus. Hänellä on aikaa, rahaa ja halua kehittää tervettä sielua terveessä ruumiissa. Se korostaa liikunnan ja kulttuurin merkitystä. Ne ovat myös parhaat fyysisten ja psyykkisten sairauksien ennaltaehkäisykeinot. Mutta ei niin, että olemme aivottomia atleetteja tai nuorena sairauksiin nukkuneita neroja. Suhtautumalla kulttuuriin kielteisesti sanoo: ”Minä en halua, enkä pysty kehittämään aivojani” Liikunta taas on hyvän fyysysisen terveyden edellytys. Ja se taas vähentää sairaalakustannuksia ja se taas laskee veroäyriä jne

Paljon parempi tilaisuus kuin moni muu huonompi.

Juhani Hakala
Espoo