Ajankohtaista
Muualla verkossa
Jaa eteenpäin
Juhani Hakala
 |
Tapahtumakalenteri
| Ma | Ti | Ke | To | Pe | La | Su |
| 1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | 7 |
| 8 | 9 | 10 | 11 | 12 | 13 | 14 |
| 15 | 16 | 17 | 18 | 19 | 20 | 21 |
| 22 | 23 | 24 | 25 | 26 | 27 | 28 |
| 29 | 30 |
Työväenopiston talous kuntoon
Kuluvan vuoden alussa Työväenopistossa oli 170 kurssia ja 5000 oppilasta (n. 10 %) vähemmän kuin vuotta aiemmin. Pääasiallinen syy oli, että Sivistystoimen johto (SITO) supisti Työväenopiston budjettia vuodelle 2006 kulttuurilautakunnan päätöksen vastaisesti 4,9 milj. euroon. Vuoden 2005 tilinpäätös oli 5,9 milj. euroa.
Oppituntien kustannuksista valtio korvaa 57 %. Eli kun kiinteistä kustannuksista ei voi supistaa, kohdistui supistus oppitunteihin ja kaupunki menetti 570~000 euroa valtionapua. Muilla toimialoilla toimialajohtajat ovat pitäneet huolta, että toimintayksiköiden budjeteissa huomioidaan ainakin henkilö- ja kiinteistökustannusten kasvu.
Kurssitarjonta on vähentynyt edelleen voimakkaimmin Espoonlahdessa opetukseen sopivien tilojen puutteen vuoksi. Tätä ennenkin Espoon toiseksi suurimman alueen väestöön suhteutettu kurssitarjonta oli selvästi kaupungin heikointa.
Myöskään SITO:n johto eikä valtuusto ottanut huomioon lautakunnan esityksiä maahanmuuttajakoulutuksen kehittämisestä.
Suurimpina syinä oppilaiden ja kurssien rajuun vähenemiseen on, että vuoden 2005 syksyn ilmoittautuminen koko lukuvuodelle epäonnistui, koska kaupungin tietojärjestelmät eivät kestäneet kuormitusta ja osa halukkaista jäi ovien ulkopuolelle. Alkuvuodesta Työväenopistolla ei ollut enää varaa jakaa ohjelmia jokaiseen kotiin ja ohjelmien jako epäonnistui. Kevään aikana on tullut runsaasti kritiikkiä sekä oppilailta, että opettajilta Työväenopiston toiminnasta.
Työväenopiston budjetti tulee saattaa vuoden 2005 tilinpäätöksen kustannusten kasvun huomioivalle tasolle eli 6,1 miljoonaan euroon, josta 500~000 € ohjataan maahanmuuttajakoulutuksen kehittämiseen. Samoin Espoonlahden kurssitarjonta tulee saattaa samalle tasolle kuin muillakin suuralueilla.
Työväenopisto ylläpitää ja parantaa espoolaisten työkykyä, ihmissuhdetaitoja ja itseilmaisua tarjoamalla ammattitaitoa lisäävää koulutusta, mielen ja ruumiin terveyttä edistävää harrastustoimintaa sekä tarjoamalla sivistävää kulttuuria ja opetusta. Työväenopisto muodostaa myös tärkeän resurssin erityisryhmien kuten työttömien, ikäihmisten ja maahanmuuttajien yhteiskunnallisessa integraatiossa. Työväenopistossa järjestetään merkittävässä määrin maahanmuuttajien kotoutumista edistävää kielikoulutusta. Lisäksi Työväenopiston kursseilla syntyy tärkeitä vuorovaikutusverkostoja ja ystävyyssuhteita ihmisille, jotka eivät ole työelämässä tai ovat vastikään muuttaneet paikkakunnalle. Kaikki nämä merkittävät yhteiskunnalliset tehtävät ovat vaarassa mikäli Työväenopiston resursseja ei palauteta aikaisemmalle tasolle.
Lapset ja nuoret kurjistuksen kohteina
Kulttuuritoimen budjetti on vähentynyt vuodesta 2002 (7,6 milj. €) viime vuoteen 20 % (6,1 milj. €). Kun budjetti ei ole kattanut edes henkilö- ja kiinteistökustannusten kasvua, kuten muilla toimialoilla, ovat kulttuuritoimen avustukset vähentyneet samana aikana 25 %.
Syy tilanteeseen on, että nykyinen Sivistystoimen johto ei ole kertaakaan vienyt lautakunnan budjettiesitystä eteenpäin. Tämä siitäkin huolimatta, että Espoon Visiossa kulttuuria pidetään koulutuksen ohella tärkeimpänä kaupungin toimintana, johon tulee investoida. Samoin lapset ja nuoret ovat toiminnan painopiste.
Sivistystoimen johto on toiminut täysin päinvastoin. 90 % kulttuuritoimen budjetista jaetaan avustuksina kulttuuriyhteisöille. Avustuksista arviolta 80 % jaettiin lapsille ja nuorille suuntautuville taiteen perusoppilaitoksille ja lastenteatterille. Myös koululaisnäytännöt on lähes täysin lopetettu (40~000 oppilasta v. 2004). Tämä taas on lisännyt Espoon lasten ja nuorten teattereiden taloudellisia ongelmia ja kaupungin avustuksen tarvetta.
Helsingissä tehdyssä tutkimuksessa taiteen perusoppilaitosten (musiikki- ja tanssiopistot, esittävän ja kuvaamataiteen koulut jne) oppilaitosten kustannuksista 90 % on kiinteitä ja jatkuvasti kasvavia henkilöstö- ja kiinteistökustannuksia, joihin oppilaitokset eivät ole Espoossa saaneet kaupungin avustusta. Myös valtion avustus on supistunut samassa suhteessa kuin kaupungin avustus. Oppilaitokset voivat vaikuttaa kasvaneisiin kustannuksiinsa vain irtisanomalla opettajia ja tiloja. Pahin tilanne on ollut jatkuvasti Espoonlahdessa, jossa oppilaitokset eivät ole löytäneet opetukseen sopivia tiloja. Nyt ei ole rahaa edes etsiä tiloja.
Kulttuuritoimen budjetin tulee seurata vähintään kustannusten nousua kuten muilla toimialoilla. Kulttuuritoimen käyttökustannukset ja avustukset tulee palauttaa samalle tasolle kuin ne olivat vuonna 2002 (7,6 mil. €) ottaen huomioon hintatason ja kustannusten nousu.
Juhani Hakala
Kulttuurilautakunnan puheenjohtaja
| ||