web stats
diashow
Juhani Hakala

Ajankohtaista

Viha ja käärme

Lue lisää »

Kirkko ja meditointi

Lue lisää »

Yksi vai monta Jumalaa?

Lue lisää »

Muualla verkossa

Jaa eteenpäin

Juhani Hakala

Juhani Hakala potrettikuva

Tapahtumakalenteri

Ma Ti Ke To Pe La Su
      1 2 3 4
5 6 7 8 9 10 11
12 13 14 15 16 17 18
19 20 21 22 23 24 25
26 27 28 29 30    
Tietotori

Verojen tuhlausta valtionhallinnossa?

VEROJEN TUHLAUSTA VALTIONHALLINNOSSA?

Valtiovarainministeriö on esittänyt muille ministeriöille vaateen henkilöstön vähennyksistä. Muut ministeriöt ovat aivan kauhuissaan: ei missään nimessä, päinvastoin henkilöstöä on aivan liian vähän. Tosin vain yhden ministeriön työkokemuksella kysyn millä tiedolla jotkin ministeriöt voivat näin väittää, eihän niillä ole mitään toimivaa henkilökäyttöä kuvaavaa seurantajärjestelmää. Tai järjestelmä voi olla, mutta se ei toimi.

Esimerkkini on STM:n heikoimmasta päästä. Kyseinen virasto on jatkuvasti ollut peruspalveluministeri Hyssälän (Kesk) alaisista virastoista peränpitäjä STM:n imagotutkimuksissa. Mutta jos jäljempänä kuvaamani tilanne on mahdollista yhdessä isossa ministeriössä, voi se olla mahdollista muissakin.

Tulossopimukset

Virallinen valtionhallinnon ohjaus perustuu ministeriön ja viraston välisiin tulossopimuksiin. Kallispalkkaiset johtavat virkahenkilöt vääntävät sanamuotoa päiväkaudet ja kuitenkin esimerkkivirastoni tekemä toimintasuunnitelma ei vastaa tulossopimusta. Esimerkiksi ministeriö edellyttää, että erästä sen ohjelmaa toteutetaan, mutta virasto itse vain koordinoi muiden toteutusta ja STM hyväksyy tämän ylikävelyn.

Ohjelmat

STM:ssä eräänä ohjausmuotona ovat erilaiset ohjelmat. Em. ohjelmassa on sivukaupalla rakasta virastoani koskevia tehtäviä. Virasto kuitenkin katsoo, ettei tämä ohjelma sido sitä (koordinoi), vaikka olisi Valtioneuvostonkin päättämä. Siksi jäin eläkkeelle.

No seuraavaksi STM:n hallintovirkamiehet väittävät, että onhan meillä seurantajärjestelmä. Niinpä.

Toimintakertomukset

Kyseinen virasto sai kovasti kiitosta viime vuonna toimintakertomuksestaan. Yksi pieni lause jäi mieleen, STM kysyi miten seurantaindikaattorit liittyvät viraston toimintaa. Eli muoto oli kaunis, vaan silkkoa sisässä. Viime vuonna nimenomaan piti harjoitella tarkempaa tuottavuusseurantaa.

Kyseisen viraston tehtävät siirrettiin lääninhallituksiin, jotka tarvitsivat kipeästi ammattitaitoista työvoimaa virastosta. Vaikka tehtävät meni, ei se mitenkään vaikuttanut viraston henkilövahvuuteen. Eikä tehtäviin, hallintoa tehdään edelleen vaikka se on siirretty lääneihin. Uudistuksen seurauksena  ko. hallinnonalan virkamiehistö kasvoi rajusti, kun läänien piti kouluttaa pystymetsästä kymmeniä tarkastajia.


Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV)

No jos ministeriöt eivät pysty valvomaan alaisiaan virastoja kun nämä eivät sitä halua, niin onhan meillä valtiontalouden tarkastusvirasto, joka valvoo valtiohallintoa. Niinpä.

Viraston toimintaa ei ole pahemmin häirinnyt se, että VTV:n mukaan viraston tavoitteita asetettaessa keinojen tavoiteltu tehokkuus ja vaikuttavuus ovat jääneet pitkälti avoimiksi. Tulossopimusten tavoitteita ei ole saatettu mitattavaan tai muutoin toteutumisen arvioimiseen mahdollistavaan muotoon. Virastolta puuttuu prosessikuvaukset, joiden perusteella tuottavuutta voidaan seurata. Yhtenäinen ja koottu tieto puuttuu kaikkien toimijoiden (läänien) toiminnasta ja tiedoissa on virheitä. Hallinnon valvonnan keinojen vaikuttavuuden ja kustannus- ja muun tehokkuuden arviointi kokonaisuutena sekä vertailu tehokkaimpien keinojen/ keinoyhdistelmien selvittämiseksi puuttuu. jne jne.

Eiköhän tämä riitä. Kysyn mikä merkitys yleensä VTV:n raporteilla on, jos ne eivät johda käytännön toimenpiteisiin?

Eli miten ministeriö voi tietää, että tässä virastossa noudatetaan esim. tulossopimusta, kun tavoitteiden toteumista ei voida seurata? Miten se voi väittää, että resursseja käytetään optimaalisesti, kun ei ole olemassa toimivaa seurantajärjestelmää?

Verojen uudelleen jako?

Nämä seikat ovat kyllä ministeriön tiedossa allekirjoittaneenkin toimesta ja rehellisimmät heistä tunnustavat ongelmat. Mutta kun raha-automaatti nimeltään budjetti pelaa, ei ole syytä suurempaan huoleen.

On hyvä, että edes valtiovarainministeriö pitää huolta verovarojen tuhlaamisesta. Sen tulisi edellyttää, että valtionhallinnossa on kaikkia toimipisteitä koskeva vertailukelpoinen seurantajärjestelmä, eikä olla vain ministeriöiden puheiden varassa. Järjestelmä toimisi myös niin päin, että se toisi esiin toimipisteet, jossa toimitaan suorituskyvyn rajamailla. Niitä varmasti on ja paljon.

Kunnissakin tehdään töitä minimiehityksillä palvelujen jo kärsiessä. Siellä valvonta aivan oikeasti pelaa, koska ei ole varaa tehdä turhia asioita. Olisikohan mietittävä julkisen sektorin tulonjaon uudelleen muokkaamista enemmän kuntia suosivammaksi, koska verorahat näin käytetään tehokkaammin palvellen suoraan kansalaisia?  

Esimerkkini mukaan valtionhallinnon alueellistaminen ja keventäminen aiheutti olennaisen kustannuslisäyksen ja päällekkäisen hallinnon syntymisen. Tämä on hyvä esimerkki siitä mitä seuraa valtionhallinnon alueellistamisesta. Puheet ja käytäntö eivät kohtaa.

Juhani Hakala
Espoo