web stats
diashow
Juhani Hakala

Ajankohtaista

Viha ja käärme

Lue lisää »

Kirkko ja meditointi

Lue lisää »

Yksi vai monta Jumalaa?

Lue lisää »

Muualla verkossa

Jaa eteenpäin

Juhani Hakala

Juhani Hakala potrettikuva

Tapahtumakalenteri

Ma Ti Ke To Pe La Su
      1 2 3 4
5 6 7 8 9 10 11
12 13 14 15 16 17 18
19 20 21 22 23 24 25
26 27 28 29 30    
Tietotori

Byrokratia ja virkakieli

BYROKRATIA JA VIRKAKIELI


Virkakieli on ollut julkisuudessa keskustelun kohteena. Virkakieli on tärkein byrokratian keino pönkittää hallitsijan asemaan hallittaviin. Byrokraatilla on oma kansan kielen yläpuolelle olevat kielensä – juristilatina, niin kuin papeilla ennen uskonpuhdistusta.

 Liian usein syynä byrokratiaan ja virkakieleen on oman heikon itsetunnon puolustus ja puolustautuminen maailman muuttumiseen. Vanha on turvallista. Byrokraatti käy selittämässä virkakielellä kirjoitettuja asioita ympäri maata, kun sitä ei selittämättä ymmärretä. Se antaa arvovaltaa. Byrokratiaa pidetään yllä silloin, kun ei luoteta hallinnon kohteeseen ja yritetään kahlita sen toiminta säädöksillä.

Virkakielen käyttäjä ei varmastikaan ymmärrä mitä edellä kirjoitin. Kritiikki byrokratiassa on kielletty. Asiat tehdään niin kuin ne on aina tehty. Kritiikki, epäkohtien tunnistaminen ja tunnustaminen, ovat kuitenkin kehityksen ainoa edellytys

Valtionhallinnon juristit ovat oma valtionhallinnon brahmaaniluokkansa (papisto), joka luottaa vain omaan ja toistensa tekstiin. Yhden virkkeen kappaleet, joissa oli yli 20 riviä, eivät ole poikkeuksia. Kaikki poikkeukset säädöksestä ja niiden poikkeamat pitää saada mahtumaan yhteen virkkeeseen.

Yhteiskuntatieteilijöillä olisi tietoa itse kohteen toiminnastakin, mutta heitä ei arvosteta eikä kuunnella. Sanovat, että lainsäädännön taso on kovasti laskenut, kun byrokraatit eivät tunne riittävästi toimintaa, jota säätelevät. Eivätkä kuuntele hallinnon kohteita.  Kiire ei ole oikea puolustus tehdä käytäntöön sopimatonta lainsäädäntöä, joka pitää välittömästi kumota, kun se on ollut voimassa pari kuukautta (esim. keskioluen velaksi myynnin kieltäminen)

Lakimieskoulutus perustuu olemassa olevan puolustukseen, ei niinkään luovuuden ja kehityskykyisyyden ja -haluisuuden kehittämiseen. Poikkeuksiakin on onneksi, mutta liian vähän. Perinteisesti valtionhallinnon tavoite on säilytys, ei kehitys.

Pahimpia byrokraatit ovat johtavassa asemassa olevat ei-juristit, jotka luulevat olevansa juristeja. Kun he eivät tunne lakeja tarpeeksi, heidän päätään on mahdoton kääntää. He tulkitsevat lakia usein vain omaksi edukseen.

Säädöksissä pyritään ylenmääräiseen tarkkuuteen, jolloin itse pykälän varsinainen tarkoitus voi hämärtyä. Päinvastaisiakin pyrkimyksiä on. Kun esim. virastot tekevät tulossopimusta ministeriön kanssa, monta kallispalkkaista päällikköä vääntää sanamuotoa viikkokausia. Sanamuodon vääntämisen motiivi on, että ei sitouduttaisi mihinkään sellaiseen mihin ministeriö haluaisi ja mitä itse ei haluta. Virasto laatii tavoitteet niin yleispätevästi, että tekipä se mitä tahansa, se aina voi väittää toteuttaneensa tavoitetta. Ja tulossopimuksen seurannassa kerrotaan asiat niin yleisellä tasolla, ettei kukaan ota selkoa onko tavoitteita toteutettu.

Esimerkkinä alkoholibyrokratia

No nythän voi väittää, että asiat olivat aiemmin näin mutta eivät ole enää. Valitan. Kaikki edellä oleva perustuu koettuun alkoholihallinnossa, ensin Alkossa ja sitten STM:n alaisessa Tuotevalvontakeskuksessa (STTV).  Valtiontalouden tarkastusviraston lausunnosta voi STTV:n osalta lukea aivan samat asiat.

Anniskelubyrokratia oli aikanaan maan kuulu. Alkolla oli joka myymälässä kaksi paksua mappia pelkästään ravintoloihin kohdistuneita määräyksiä ja niiden selityksiä ja tulkintoja.  Anniskelubyrokratiassa tuli yhä yksityiskohtaisempia määräyksiä; kun isot aukot oli tukittu ja piti tilkitä yhä pienemmät vuotokohdat. Byrokraattien mielestä järjestelmä oli aukoton, ravintoloiden mielestä holhouksessaan järjetön. Alkon alkoholihallinto ei luottanut, että ravintolat osaavat toimia oikein. Pääjohtaja Kosken (sd) alulle saattama taistelu byrokratian purkamiseksi oli raju, kun se piti tehdä omien esimiesten tahdon vastaisesti.

Kun alkoholihallinto siirrettiin lääneihin viime vuoden alusta, STTV jatkoi vain hallinnointia.  Uusi tehtävä olisi asetuksen mukaan edellyttänyt läänien suorittaman alkoholihallinnon kehitystyötä, projekteja ja koordinointia ja lääninhallitusten tarpeiden kuuntelua. Sitä edellyttivät myös rajusti kasvaneet alkoholihaitat ja valtioneuvoston päättämä alkoholiohjelma.

Virasto kuitenkin tulkitsi asetusta niin, että sen pääasiallinen tehtävä on käydä läpi ravintoloiden verovelkatodistuksia. Nämä ravintolat muodostavat n. 1-2 % kokonaiskulutuksesta ja raju haittojen kasvu on tapahtunut vähittäismyynnin alueella. Syynä on, että STTV:n osastopäällikkö (kok) ja eduskunnan varapuhemies (kok) kävivät kertomassa ministeri Hyssälälle (kesk), että alkoholihallinnon tehtävä ei ole vaikuttaa hallinnolla rajusti kasvaneisiin alkoholihaittoihin vaan tukea ravintolaelinkeinon elinkeinotoimintaa kitkemällä epätervettä kilpailua.

Demariutta pidettiin kepu-kokoomusjohtoisessa virastossa luonnevikana.  

Juhani Hakala
Espoo, valt. maist.
Suunnittelupäällikkö evp