web stats
diashow
Juhani Hakala

Ajankohtaista

Viha ja käärme

Lue lisää »

Kirkko ja meditointi

Lue lisää »

Yksi vai monta Jumalaa?

Lue lisää »

Muualla verkossa

Jaa eteenpäin

Juhani Hakala

Juhani Hakala potrettikuva

Tapahtumakalenteri

Ma Ti Ke To Pe La Su
      1 2 3 4
5 6 7 8 9 10 11
12 13 14 15 16 17 18
19 20 21 22 23 24 25
26 27 28 29 30    
Tietotori

Vastaus buddhalaisuudesta

Alla eräälle opiskelijalle tekemäni vastaus buddhalaisuudesta. Tekstissä lainattu artikkeli: "Onko kristinusko ja Jeesus ainoa tie Jumalan tykö?" on julkaistu aiemmin blokissani.

1.)Miten sinusta on tullut tämän uskonto ryhmän harjoittaja?

Kirkon vanhoillisuus (naispappeus, homot ja lesbot), Raamattua ei voi soveltaa kirjaimellisesti nyky-yhteiskuntaan. Ristiriidat tieteen kanssa. Kristinusko on yhteiskunnallinen uskonto, kasvatusmenetelmä. Buddhalaisuus on henkinen oppi ihmisen kasvamisesta, mielen tiede.

En hyväksynyt pappien moralisoivaa ja mielestään ainoaa oikeata asennetta, joka tuli hyvin ilmi saarnoissa.

Toinen syy on itse buddhalaisuus. Sillä ei ole ristiriitaa tieteen kanssa (esim. maailman synty). Se on henkinen tie, joka edellyttää omakohtaista panosta, erittäin ihmismyönteinen. Sen perusteella ei voi sotia, eikä tehdä lähetystyötä.

Opettajan ja oppilaan suhde on aivan sama kuin nykyään psykoterapiassa. Mielen lukot on avattava ennenkuin voi jatkaa pidemmälle. Seikkailu omaan mieleen. Jatkuva ihmisen kehitys, kohti hyvää ja onnellisuutta.

Erosin kirkosta v. 86 ja liityin buddhalaisuuteen n. v 2000. Olen tiibetinbuddhalainen.

Ja millaista on harjoittaa sitä Suomessa?

Vaihtelee. Parhaiten asiat ovat zeniläsilla. Paljon toimivia ryhmiä ja länsimaalaisia opettajia.

Vietnamilaiset ovat zeniläisiä,  thaimaalaiset terevadabuddhalaisia. Heillä on omat munkit Suomessa.

Tilanne on huonoin tiibetinbuddhalaisilla. Olemme vierailevien Lamojen varassa. Yhden ryhmän Lama viettää Suomessa pitempiä aikoja. Monilla Lamoilla ei ole passia vaan pakolaisille myönnettävä matkustusasiakirja. Suomen hallitus on muuttanut käytäntöä ja heille ei enää myönnetä viisumia, joten opettaja ja oppilassuhde katkeaa. Tämä on Suomen perustuslain ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen vastainen tilanne. Olemme lähestyneet ulkoministeriötä asiassa.

2.)Miten se eroaa Kristinuskosta?

Alla on vanha juttu asiasta. Käytä mitä haluat. Loppuosa voi olla Sinulle tarpeeton

Onko kristinusko ja Jeesus ainoa tie Jumalan tykö?


Tällaisesta aiheesta Kulosaaren seurakunta on pyytänyt alustusta 27.10.2009. Ajattelin puhua seuraavista asioista.

Buddhalaisuudessa on erilaisia linjoja ja perinteitä. Itse kuulun tiibetinbuddhalaiseen Vayarana linjaan. Sitä pidetään nopeana tienä, koska siinä on paljon mielen harjoituksia. Ne eivät ole sinällään mitenkään uskonnollisia ja niitä harjoittavat monet kristitytkin. Mietiskely kuuluu kaikkiin uskontoihin. Buddhalaisuudessa se on jokaisen ihmisen etuoikeus, ei vain munkkien ja nunnien.

Dalai Lamalta kysyttiin Suomen vierailulla pitäisikö kaikki suomalaiset nyt kääntyä buddhalaisiksi. Hän sanoi, ettei missään nimessä. Kristinuskolla on syvät juuret Suomessa. Se sopii suomalaiseen yhteiskuntaan, suomalaisille ihmisille. Kristinusko vie heidät nopeiten Jumalan luo.

Kirjassaan Kolme harjoitusta hän toteaa: ”Mitä enemmän ihmisiä olen tavannut, sitä vahvemmaksi on muuttunut se vankka käsitykseni, että ymmärrykseen ja kunnioitukseen perustuva ihmiskunnan ykseys on realistinen ja käyttökelpoinen perusta ihmisen käyttäytymiselle…Minä uskon, että myötätunnon ja rakkauden harjoittaminen - oikean veljeyden ja sisaruuden harjoittaminen – on kaikille yhteinen uskonto. Siinä ei ole väliä onko buddhalainen vai kristitty, muslimi, hindu tai ei minkään opin harjoittaja. Ainoa millä on merkitystä, on oma tunteesi, että olet yhtä ihmiskunnan kanssa”.

Kristitylle on jossain määrin vaikea hahmottaa buddhalaisuutta uskontona. Teillä Jumalan sanaa ei saa epäillä. Meillä Buddhan sanaa pitää epäillä. Se on hänen opetuksensa.

Syy on että buddhalaisuus on Dalai Laman sanoja lainatakseni ”Mielen tiede”. Hän ja Lamat käyvät jatkuvasti puhumassa tiedemiehille alitajunnasta, mielestä unesta, mietiskelystä jne.

Kristinusko on henkinen kasvatusmenetelmä, buddhalaisuus on henkinen kasvumenetelmä. Buddhan opetukset liittyvät henkiseen kehitysvaiheeseen. Jossain vaiheessa ymmärtää pysymättömyyteen ja tyhjyyteen. Kun on tajunnut ne, tajuaa myös niihin liittyvät Buddhan opetukset.

Kastetta meillä vastaa turvautuminen ja sen jälkeen Boddhisatva-vala. Mutta niissä ei anneta lupausta ulkopuoliselle Jumalalle vaan itselle. Luvataan luopua vääristä teoista, ajatuksista ja puheesta. Tavallaan kyllä annetaan lupaus Jumalallekin, sillä jokaisessa ihmisessä asuu pieni Buddha, hyvyys, kyse on sen löytämisestä.


Buddhalaisuutta on kutsuttu jopa ateistiseksi uskonnoksi. Buddha ei ole Jumala, vaan jumaluus. Hän edustaa sitä, että jumaluus, hyvyys, onnellisuus on jo meissä valmiina. Kyse on sen etsimisestä ja löytämisestä.

Buddhalaisena minä löysin Jeesuksen. Me tunnustamme Jeesuksen täysin valaistuneena Bodhisatvana. Hän teki ihmetekoja, joihin Boddhisatvat pystyvät. Kaikki hänen eleensä, kädet ylös tai kädet edessä sormet harallaan, käden päälle pano osoittavat että hän käytti parantaakseen kosmista energiaa, Te sanotte sitä ehkä Isä Jumalan voimaksi.

Buddha oli enemmän opettaja kuin parantaja. Hän opetti ihmisille miten löytää tie valaistumiseen. Hän näytti elämällään, että se on myös ihmiselle mahdollista. Hän jopa kuollessaan tiesi syövänsä myrkyllistä sientä ja kuoli niin kuin ihminen kuolee.

Buddhalainen tie alkaa henkisen tasapainon etsimisellä. Menetelmä on ollut 2500 vuotta aivan sama, jota psykoterapia soveltaa. Asiakas itse tekee työn, terapeutti ja Lama vain ohjaavat kehitystä.

Kun mieli on tasapainossa energia, myötätunto ja onnellisuus kasvavat. Tien päässä satojen elämine jälkeen voi olla tila, johon Jeesus ja Buddha päätyivät.

Muuten kristitytkin puhuvat että: ”jossain elämässä olen varmaan ollut” tai ”varmaan jossain tulevassa elämässä tulen olemaan”. Muinaiset suomalaiset uskoivat jälleensyntymään. Oli itsesielu, joka kuoli ja henkisielu syntyi uudelleen. Myös Jeesus uskoi jälleensyntymään, kunnes Konstantinopolin kirkolliskokous poisti sen. Olen vinoillut, että syynä oli varmaan sikailevat piispat, jotka tajusivat voivansa syntyä oikeasti sikoina.

Muutama sana buddhalaisesta opista. Tavoitehan on päästä irti elämän kiertokulusta, Samsarasta ja valaistua. Mahayanabuddhalaisuudessa me valaistumme, saamme yliluonnollisia ominaisuuksia auttaaksemme muita. Energia on mielen voima sanoi arvostettu tiibetiläinen Rinpoche. Rinpochet ovat usein korkeita jälleensyntymiä, Tulkuja.

Meillä ei ole syntiä, vaan meillä on Karma, jota hyvät tai pahat teot lisäävät tai vähentävät. Meidän kymmenen käskyä ovat kymmenen hyveen vastakohtia. Nämä pahat teot on jaettu kolmeen ryhmään. Ruumiin pahoja tekoja ovat tappaminen, varastaminen ja seksuaalinen väärinkäytös. Tuttuja vai mitä? Buddha eli 500 vuotta ennen Jeesusta. Puheen pahat teot ovat valehtelu, eripuraisuutta aiheuttavat puheet ja karkeat puheet ja turhanpäiväinen lörpöttely.  Mielen pahoja tekoja ovat hillittömät halut, vahingoittamisen aikomus ja väärät näkemykset. Siis myös puheella ja ajatuksella voi tehdä pahaa. Buddhalaisuus on jatkuvaa ja jokapäiväistä itsensä tarkkailua ja kehittämistä.

Lopuksi muutama sana buddhalaisesta perusopista, Neljästä jalosta totuudesta.
  • Ma kaikki kärsimme
  • Kärsimyksellä on syynsä
  • Kärsimys on mahdollista lopettaa
  • Menetelmät kärsimyksen lopettamiseksi
Meidän logiikalla järjestykseen pitäisi olla päinvastainen. Kyse onkin harjoitusjärjestyksestä. Ensin on tunnistettava ja tunnustettava kärsimys. Se edellyttää syiden tajuamista, löytämistä. Kun sen tajuaa, tajuaa myös, että kärsimys on mahdollista lopettaa puuttumalla sen syihin. Ja tätä varten buddhalaisuudessa on erilaisia menetelmiä, harjoituksia kärsimyksen lopettamiseksi.

Zeniläiset tuijottaa seinää, jotkut mietiskelee, jotkut tekee mielen harjoituksia, jotka lausuvat mantraa, jotkut harjoittavat tantraa.

Dalaia Lama luokittelee kärsimyksen seuraavasti
  • Fyysiset ja psyykkiset sairaudet, tuska, se mitä me yleensä tarkoitamme kärsimyksellä
  • Se minkä koemme miellyttävänä on yleensä tuskan lieventämistä. Tämä on tyypillinen länsimaalainen kärsimys. Meidän talous perustuu markkinointiin. Luodaan aina uusia ja uusia tarpeita. Aina kun on ostettu auto, tulee markkinoille joku komeampi, tehokkaampi ja toimivampi. Markkinointi synnyttää tyytymättömyyttä. Se on sen luonne. Useinkaan ihmisiä ei kuitenkaan ole rahaa tyydyttää halujaan. Rikkaat taas hankkii koko ajan lisää ja lisää toistaan hienompia tarpeettomampia tavaroita. Koskaan ei ole tyytyväisiä. Myös se luo tyytymättömyyttä, kun hyvä auto ei ole pysyvästi hyvä.
  • Sitten on syvempi kärsimyksen taso, jota kutsutaan vallitsevaksi ehdollistumaksi. Kuten huomaatte, psykologinen terminologia oli käytössä jo ennen psykologiaa. Muuten buddhalaisuus ei ole miltään osin ristiriidassa tieteen kanssa. Ja jos on, muutetaan buddhalaisuutta sanoi Dalai Lama. Mutta kärsimykseen. Meidän karmamme voi aiheuttaa kärsimyksiä tässä elämässä. Ne ovat itseään vastaan kääntyviä tunteita, kuten intohimo tai viha. Niille on syynsä tässä tai aiemmissa elämissä. Pahalle on aina syynsä. Itse käytin yhtä pahaa ihmistä oman harjoitukseni kohteena. Vähitellen tajusin, että hänen pahuutensa juontaa lapsuudesta, se on opittu käyttäytymismalli. Kysyn onko hän paha?

Ja lopuksi. Perustimme aikanaan buddhalaisen uskonnollisen yhdyskunnan. Monille oli yllätys, että kirkko erotti heidät jäsenyydestään. Minulle taas oli yllätys, että niin moni oli kirkon jäsen.

Buddhalaisuus ei kiellä Jeesusta. Me emme arvostele muiden tietä. Monet kristityt harjoittavat buddhalaisia harjoituksia, vähintään mietiskelevät. Ne ovat henkisen tasapainon menetelmiä, jotka vievät Jumalan luo, olipa Jumalan nimi mikä tahansa.

Buddhalaisen tien tavoite on vaientaa ego. Että emme juoksisi halujen ja himojen perässä. Tavoitteena on mielen hiljaisuus. Silloin kuulemme paremmin. Jotkut sanovat sitä Jumalan ääneksi, jotkut kosmiseksi energiaksi, jotkut yhteiseksi tietoisuudeksi. Miten vain. Uskon, että loppusuoralla uskonnoilla ei ole eroja. Kaikki on yhtä, kuten Dalai Lama alussa sanoi.

3.)Montako jäsentä liikkeellä on Suomessa?

Erilaisissa järjestöissä on ehkä n 3500 Suomessa asuvaa (ml maahanmuuttajat). Kaikkiaan Suomessa on arvioitu olevan 5200 buddhalaista kuten Virossakin. Muissa pohjoismaissa on n. 19~000-20~000.

4.)Miten toteuttatte liikkeen oppeja ja onko mitään rituaaleja? Jos on niin mitä siinä kuuluu tehdä?

Perusopetukset ovat kaikilla samat. Niitä on referoitu em. lainauksen lopussa.

Rituaalit eroavat suuntauksittain. Zeniläiset eivät niin välitä kirjaviisaudesta, vaan tuijottavat seinää ja miettivät koaneja. Teravadassa munkit suorittavat rituaaleja.

Yleensä tervehditään Buddhan patsasta, opettajaa ja Lamaa, joka vain kumartamalla ja tai kolmella täyskumarruksella (otsa lattiaan, tiibetiläiset).

Tiibetinbuddhalaisilla on erilaisia mielen harjoituksia. samoin pujia eli resitaatioita, joihin liittyy visualisaatioita ja käsieleitä. Puja on yleisin rituaali ja maallikot voi laulaa mukana. Nämä vastaavat yleensä jumalanpalveluksia meillä (ilman moraalisaarnaa). Oppi on hyvin tärkeä ja munkit käy niistä keskusteluja.

Tavallaan rituaaleja korvaa Lamojen opetukset. Ne eivät ole moraalisaarnoja siitä mikä on oikein tai väärin vaan elämän asioita, kuten rakkaudesta, myötätunnosta, vihasta, mustasukkaisuudesta jne. Ihmisiä opetetaan tunnistamaan näitä tunteita itsessään, etsimään syitä näille tunteille ja vapautumaan niistä

Opettaja ja oppilassuhde on hyvin tärkeä. Turvautumisesta ja Boddhisatva-valasta on kerrotu em lainauksessa.  

5.)Minkälaisia kulttuurisia eroja on harjoittaa tätä uskontoa Suomessa kuin jossian aasian maissa?


Zeniläisillä ei ehkä ole hirveästi eroja, ehkä vain harjoituksen useudessa ja intensiteetissä. Myös maahanmuuttajat harjoittavat uskontoa kotimaassaan oppimalla tavalla. Lännessä uskonnolla on heille kokoava ja yhteenkuuluvuutta ryhmäidentiteettiä korostava luonne, mikä tukee heidän sopeutumistaan.

Buddhalaisuus on jokapäiväinen elämänasenne. On koko ajan tarkkailtava itseään, että toimii, ajattelee ja puhuu oikein. Myös mielen harjoituksia tehdään ja meditoidaan. Analyyttisemmillä Länsimaalaisilla on tämä puoli korostunut.

Aasiassa luostarilaitos on korostunut ja myös munkkien ja nunnien rooli. Usko on enemmän tunne- ja rituaalipohjaista, ei niin analyyttistä ja tietoisesti oman mielen kehittämiseen suuntautuvaa. Mutta uskollaan he pääsevät ehkä pitemmälle kuin analyyttisemmat länsimaalaiset.

Tämä ei ole mikään virallinen luokitus vaan vain minun mielipide. Näen, että buddhalaisia teitä on kolmenlaisia. Yksi on alitajunnan tie. Tosituvilla samanlaisilla harjoituksilla ja rituaaleilla pyritään vaikuttamaan alitajunnan kautta. Kirjaviisaus ei ole kovin tärkeää.  Minusta Zen, Teravada ja Aasiassa harjoitettu usko on tällaista.

Toinen on harjoituksen tie. Tähän kuuluu meditaatiota, mielen harjoituksia, 110~000 täyskumarrusta ja muuta vastaavaa, mantran lausuntaa jne. Opettaja antaa aina oppilaan tilaan auttavia harjoituksia (viha, mustasukkaisuus, vihamies jne). Tämä on tiibetiläinen Vayarana suuntaus.

Kolmas ja hyvin harvinainen tie on akateeminen tie. Jotta voisi valaistua pitää ymmärtää peruskäsitteistö kuten elämän pysymättömyys, tyhjyys, elämän suhteellinen totuus, mielen myrkyt sekä karman, syyn ja seuraukset toiminta jne jne. Tämä on mahdollista myös osittain älyllisenä prosessina, kunhan sisäistää tajuamansa toiminnaksi.