web stats
diashow
Juhani Hakala

Ajankohtaista

Viha ja käärme

Lue lisää »

Kirkko ja meditointi

Lue lisää »

Yksi vai monta Jumalaa?

Lue lisää »

Muualla verkossa

Jaa eteenpäin

Juhani Hakala

Juhani Hakala potrettikuva

Tapahtumakalenteri

Ma Ti Ke To Pe La Su
      1 2 3 4
5 6 7 8 9 10 11
12 13 14 15 16 17 18
19 20 21 22 23 24 25
26 27 28 29 30    
Tietotori

Myötätunto ja mietiskely – länsimaiden pelastus?

Myötätunto ja mietiskely – länsimaiden pelastus?    9.4.13

Entinen lontoolainen näyttelijä, nykyinen opettajamunkki Gelong Thubten piti yliopistolla hyvän esitelmän otsikon aiheesta – tosin ilman kysymysmerkkiä. Olen aiemmin kirjoitellut samoista asioista, mutta Thubtenin esitys oli hyvin rakennettu ja looginen, joten referoin ja kommentoin sitä alla. Mutta kuten aina, tekstissä on paljon omia ajatuksiani, joten vastuu on vain minun.

Thubtenin esitti kaksi keinoa, joilla voi pyrkiä parempaan yhteiskuntaan: mietiskely ja myötätunto.

Mietiskelyssä on tavoitteena olla välittämättä ajatuksista. Tuodaan mieli takaisin ja annetaan hellästi ajatusten olla ja häipyä. Ajatusten tunkeminen väkisin mielestä kasvattaa aggressiivisuutta.

Mietiskely on työskentelyä mielen kanssa. Dharma (oppi) ei ole dogmeja vaan oman mielen tutkimista. Karmapan mukaan (Facebookissa) pelkkä Dharman kuuntelu ja ymmärtäminen eivät riitä, vaan se tulee liittää omaan olemiseemme ja harjoittaa sitä kerta toisensa jälkeen, niin että siitä tulee tapa. Ei toisin sanoin analysoida käytöstään, huomata sen puutteet, muuttaa käytöstä, kunnes siitä tulee tapa. Kokemuksesta tiedän, että alussa monta kertaa toimii väärin ja vaikka huomaa sen jälkikäteen, toimii taas väärin vielä muutaman kerran. Ei saa olla liian ankara itselleen, on minulle hoettu.

Mietiskelyssä kyse ei ole mielen tyhjyydestä, vaan siitä, että elää tässä hetkessä täysin tietoisena ympäristöstään. Stressi aiheutuu siitä, että toivoo nykyisyyden olevan toisenlainen.

Dalai Laman mukaan sisäinen rauha johtaa maailmanrauhaan. Kun on rauha ja onni sisällä, se antaa vapauden vaikuttaa myös ympäristöönsä. Dalai Laman mukaan hänen uskontonsa on hyvyys (kindness).

Etsimme onnea ja vältämme kärsimystä. Mutta onni ei ole rahassa, eikä tavarassa vaan mielessä. Onnellisuus on todellista rikkautta.

Meillä on tapana aina epäonnen kohdatessa etsiä syitä muista tai muusta kuin itsestämme.  Meidän tulisi oppia kantamaan vastuu omista teoistamme.

Itsekkyys asettaa ehtoja. Sitten kun tapahtuu näin ja näin olen onnellinen. Mielemme itsekäs puoli ei ole koskaan tyytyväinen. Ongelmat vähitellen korostuvat, valtaavat mielen ja heijastuvat ulospäin. Halu on kuin suolavesi, mitä enemmän juot, sitä enemmän janottaa.

Myötätuntoisen ihmisen ongelmat ovat pieniä, muut ihmiset pitävät hänestä ja kaikkien onnellisuus kasvaa. Onnellinen ihminen säteilee ympäristöönsä onnellisuutta. Mitä vähemmän ajattelee itseään ja mitä enemmän muita, sitä onnellisempi on.

Myötätunto alkaa aina itsestä. Suurin ongelmamme on, ettemme hyväksy toisiamme. Itsekkyys on aina lyhytjännitteistä, ei ajatella seurauksia.

Puhutaan ehdottomasta (unconditional) myötätunnosta. Olen käyttänyt itsekin pyyteettömän rakkauden esimerkkinä äidin rakkautta lapseensa. Jos kykenemme samaan muita ihmisiä kohtaan, on se ehdotonta rakkautta.  

Thubtenin lähestymistapa on buddhalainen yksilöstä ja hänen käytöksensä muutoksesta lähtevä. Olen aiemmin kirjoittanut yhteiskunnallisesta buddhalaisuudesta ja tämä näkökulma puuttui pitkälti Thubtenilta. Syynä on, että asia on minulle tärkeä, se johtuu länsimaalaisuudesta, yhteiskunnallisesta koulutuksestani ja myös siitä, että olen ollut yhteiskunnallinen vaikuttaja niin työssä kuin vapaa-ajallakin.

Myös Dalai Lama puhuu yhteiskunnan muuttamisesta yksilön kautta. Tosin suorempikin yhteiskunnallinen vaikuttaminen vilahtelee nykyään hänen puheissaan. Viimeisessä kirjassaan (Beyond Religion) hän puhuu yhteiskunnan muuttamisesta kehittämällä ihmisestä lähtevä yleismaailmallinen ei-uskonnollinen etiikka luonnon pelastamiseksi. Kun yksilöt muuttavat käytöstään, myös yhteiskunta muuttuu. Itse puolustan myös suoraa yhteiskunnan muuttamista, eli yhteiskunnallista toimintaa motiivinaan myötätunto. Kukahan perustaisi myötätunnon puolueen MTP:n?

Otin esille yhden tärkeän yhteiskunnallisen näkökohdan ja Thubten oli samaa mieltä. Länsimaiset talousjärjestelmät ovat pahoissa ongelmissa. Yksi syy on kapitalismin lähtökohta; muiden riisto. Minun voitto on sinun tappio. Sitä enemmän minä hyödyn mitä enemmän sinä kärsit. Esim. pankkien itsekkyys on ollut tuhoamassa koko kansantaloutta Etelä-Euroopassa. Luonnon tuhoutuminen on suora seuraus kapitalismin itsekeskeisyydestä. Muista ei välitetä. Tulevaisuudesta ei välitetä. Lyhytaikainen onni, rahan ja tavaran tuoma onni on ainoa onni.

Thubten kertoi myös kouluttavansa liikemiehiä/naisia. Kun hän oli puhunut em. aiheesta, sanoi yksi, että eihän hän voi mennä takaisin liike-elämään. Thubten sanoi, että hänen juuri on mentävä takaisin ja levitettävä myötätuntoista ajattelua.

Olen puhunut aina, että tuhoamme luonnon lapsiltamme. Mutta en perkee ole ajatellut että h.vetti, minähän itsekin tulen syntymään uudelleen tuhoutuvan luonnon keskelle.

Thubtenilta kysyttiin buddhalaisesta hierarkiasta. Hänen mukaansa se on suhteellista ja perustuu siihen, että jotkut ovat kokeneempia ja viisaampia ja siksi opettavat muita. Kenestä tahansa voi tulla opettaja kun opiskelee riittävästi. Rinpochet tai lamat eivät ole mitenkään parempia ihmisiä, sillä jokaisella ihmisellä on buddhaluonto – mahdollisuus tulla Buddhaksi, valaistua.

Sukupuolirooleista hän sanoi, että epätasa-arvo on johtunut yhteiskunnallisesta työnjaosta. Nykyään buddhalaisuus korostaa tasa-arvoa, Dalai Lamakin voi olla nainen, sanoi Dalai Lama.

Psykoterapiassa analysoidaan kokemuksia ja ajatuksia, oikein köllitään ikävissä kokemuksissa. Olen kyllä psykoterapian kannattaja, koska käsittelemällä pahat kokemukset ne siirtyvät taka-alalle, eivätkä vaivaa. Näin olen itse tehnyt henkisellä tielläni. Mutta prosessi on pitkä, eikä edes onnistu, jos vastustus on kova.

Buddhalaisuus muuttaa suhdetta ajatuksiin, antaa niiden mennä. Buddhalaisuus hakee ratkaisua rauhoittamalla meditoinnilla mieli, hakemalla mielen rauhaa, jolloin hankalat kokemukset ja ajatukset eivät vaivaa, ne siirtyvät taka-alalle. Myötätuntoisena keskitytään auttamaan muita. Ei pyöritä omissa ongelmissa. Ikävien kokemusten aiheuttajat saavat anteeksi.