web stats
diashow
Juhani Hakala

Ajankohtaista

Viha ja käärme

Lue lisää »

Kirkko ja meditointi

Lue lisää »

Yksi vai monta Jumalaa?

Lue lisää »

Muualla verkossa

Jaa eteenpäin

Juhani Hakala

Juhani Hakala potrettikuva

Tapahtumakalenteri

Ma Ti Ke To Pe La Su
    1 2 3 4 5
6 7 8 9 10 11 12
13 14 15 16 17 18 19
20 21 22 23 24 25 26
27 28 29 30 31    
Tietotori

Enkelikerho

Enkelikerho                       23.9.13

Meillä on pieni ”enkeliseura”, joka kokoontui eilen illalla. Ehkä merkittävin ”Ahaa”-kokemus minulle tuli kun kanavoimme yhdessä ja haimme vastauksia kunkin esittämään kysymykseen.
Itse mietin pitkään ja hartaasti mitä kysyisin. Kysyisinkö elämäntehtävääni? Sitten ajattelin, etten kysy, koska se vaikuttaa tähän hetkeen liian paljon ja voi hidastaakin kehitystäni. Perustelin tämän myös enkeleille ja vastaus tuli heti. Elämäntehtäväni kerrotaan vain minulle – ei muille. Ja se kerrotaan pala palalta, että vireyteni ja kehitykseni jatkuisi. Aamulla tajusin, että h-vetti, minullehan jo kerrottiin eilen osa elämäntehtävääni ja olen siitä toteuttanut jo koko elämäni.

Suojelueläimet muuttuvat tai ainakin lisääntyvät henkisellä tiellä, koska niillä on eri ominaisuuksia. Nostin korttipakasta Pegasoksen. Selityksen mukaan Pegasos suojelee ihmisiä, jotka uskaltavat rikkoa normeja ja kyseenalaistaa yhteiskunnan sääntöjä. Tätä kutsutaan kehitykseksi. Ja sitähän minä töin työkseni kehittämis- ja suunnittelupäällikkönä 37 vuotta Alkossa ja Tuotevalvontakeskuksessa. Yhteiskuntatieteellinen koulutukseni taas on antanut välineet arvioida yhteiskunnallisia ilmiöitä ja kehityskulkuja.

Taidan myös olla yksi Suomen aktiivisemmista yleisönosastokirjoittajista: Hesarissakin useampi mielipidekirjoitus tänä vuonna. Jutut ovat pääasiassa yhteiskunnallisia ja kriittisiä: kyseenalaistavia ja uutta etsiviä. Samaa teen uskonnon saralla, kuten yritin osoittaa viime blogissani. Eiköhän kyseenalaistaminen ja uuden etsiminen ole ainakin osa elämäntehtävääni. Tämäkin blogi piti olla Vuorisaarnan analyysi, mutta tuli akuutimpaa asiaa.

Siis en kysynyt elämäntehtävääni vaan kysyin, mitkä ominaisuuteni hidastavat henkistä tietäni. Mitäpä minulle määrättiin lääkkeeksi? Iloa, keveyttä, kontrollista luopumista: ilokylpyjä. Tai minä kyllä tarviin aurinkovoimalla toimivan ilopesurin. Olen kertonut, miten Lamani kysyi kerran, minkälainen olen humalassa. Ihmettelin kysymystä, mutta nyt ymmärrän. Olen nousuhumalassa iloinen, sosiaalinen ja hauska. Hyvä Luoja! Sehän on minun perusluonteeni, jonka itsekontrolli on piilottanut taakseen.

Kyse ei ole siitä pelkästään siitä, että olen hauska ja iloinen. Se on elämänasenne. Kun on iloinen, ei murehdi menneitä, eikä tulevia. Enkelit osaavat lentää koska ottavat itsensä kevyesti. Iloisuus on sama kuin onnellisuus, josta olen paljon kirjoittanut.

Enkelivitsi. Pikku tyttö kysyi, että millä aineella enkeli käy? Äiti ihmetteli kysymystä ja tyttö vastaisi, että laulussa sanotaan, että ”vierellä enkeli käy”.

Minulle kerrottiin, että parantavat säteet ovat uuden ajan energiaa. Säteet ovat kuitenkin niin voimakkaat, lasermaiset, että suositellaan käytettäväksi miedompaa versiota – liekkiä. Saimme siihen valtuutuksen. Säteitä on ainakin 12. Kysyin voinko käyttää myös auringon säteitä. Se on mahdollista, kunhan kysyn auringolta.

Minä sain enkeleiltä ”moitteita” että käytin vanhaa tekniikkaa. Eräällä osallistujalla oli ollut rankkoja kokemuksia edellisissä elämissä. Koin voimakkaasti syvän surun. Muut pääsivät kanavoinnilla syvemmälle ongelman ytimeen. Sen jälkeen otin energiaa kruunuchakran kautta ja välitin sitä eteenpäin. Väärin, väärin Jussi. Oikea tapa on auttaa ylhäältä tulevalla liekillä. Kun se n tajusin, enkelit kuulemma ratkesivat riemuun ja tanssiin.
Mietin pitkää reagointitapaani, eli surun suoraa aistimista. Siinäkin parempi keino on kanavoinnilla selvittää ongelmaa. Muut pääsivät näin paljon lähemmäksi ongelmaa. En voi kertoa vielä kanavointitekniikasta enempää, kun en ole sinut sen kanssa.

Se nyt ei ole uutta, että moni aiemmin kirjoittamani asia, tuli esiin taas eri ihmisten suorittamissa kanavoinneissa. Joku näki minut saarnaajana, julistajana. Saman monet näkevät nykyisestäkin olomuodostani. Viimeksi chakrakuvan ottaja kysyi olenko rabbi. ”Kyllä” vastasin, ”edellisessä elämässä”. Vaimo kutsuu minua välillä juutalaisen koronkiskurin näköiseksi. Pastoriksi minua on moitittu monissa elämäni vaiheissa. Tämä henkinen elämä rabbina, valmisti henkistä tietäni tässä elämässä. Uskonnot ovat yhtä, juutalaisuus antoi pohjan buddhalaisuudelle.

Kanavoinneissa näkyi myös erämaata ja sananjulistusta. Jotkut pitivät edellisissä elämissä kanavoinnin mukaan puheestani, jotkut eivät. Aiemmin minun on sanottu eläneen faaraoiden Egyptissä ja keväällä enkelit sanoivat, että minulla on jotain tekemistä faarao Eknatonin kanssa. Hän korvasi vanhat jumalat auringon palvonnalla. Jotkut pitivät uudesta sanomasta, papit eivät. Aurinko oli elämäni ensimmäinen ja toistaiseksi rajuin energiakokemus.
Usein kuulen olleeni pidetty, jopa sotapäällikkönä.

Henkinen tieni on Dalai Lamankin mainitsema analyysin- ei harjoituksen tie. Se on nopeuttanut mutta myös ehkä vähän hidastanutkin tietäni. Varsinkin aiemmin minulla piti olla riittävä näyttö, jotta uskoin mihinkään. Piti olla useampi toisiaan tuleva havainto. Siksi myös kontrolloin käytöstäni. Nyt uskon jo eka kerralla sen verran on näyttöä toisista todellisuuksista.

Minua on pidetty itserakkaana, siksi minun pitää olla aivan varma, että joku hyvä asia minussa on aivan oikeasti olemassa, eikä ole osa mahtavaa itserakkauttani. Olen ollut aika tuhma egolleni. Minun olisi pitänyt olla sen kaveri. Ohjata hellällä kädellä, kun minä kuitenkin joudun elämään sen kanssa enemmän tai vähemmän (aika näyttää) koko elämäni. Ja onhan siitä ollut valtavasti hyötyä, vaikka nyt se haluaa kovasti säilyttää asemansa käytökseni määrääjänä. Intuitio, kaiken kattava energia, Kristusenergia, Jeesus, Buddha, enkelit, jumaluudet, Ukko ylijumala (valitse itsellesi sopiva) ottavat yhä enemmän ohjausvasuuta. Väärin eivät ota – minähän olen ne. Me jokainen olemme. Kyse on vain siitä kenellä on valta.

Voimakkaasti meditaatiossa tuli kaksi sanaa ”ymmärtää, auttaa”. Tässä järjestyksessä.


Olen näissä blogeissani miettinyt paljon kristinuskon ja buddhalaisuuden eroja. Moni kristitty ei lainkaan ymmärrä buddhalaisuutta, koska katsovat kirkon tummennettujen lasien läpi. Kristinuskossa on seremonia itsetarkoitus. Sen tarkoitus on siirtää vastuu ihmiseltä yhä enemmän Jumalalle. Ja kun uskoo jumalaan, käyttäytyy hänen tahtonsa mukaisesti. Ei paha lainkaan. Mutta missä on ero?

Eräiltä osin eroa ei ole lainkaan. Jos mennään Aasiaan tavalliseen kylään, ovat buddhalaisuuden seremoniat samalla tavalla itsetarkoitus. Mutta buddhalaisuus tarjoaa muutakin – syvällisen filosofian ihmisenä olemisesta, jonka myös tiede nykyään tunnustaa (esim. tietoisuus, mindfulness). Uskon, että meillä koulutetuilla länsimaalaisilla on paremmat mahdollisuudet, nähdä uskonto välineenä. Jokaisen mantran, mietiskelyn, resitaation, seremonian jne takana on tietty tavoiteltu psyykkinen vaikutus. Analyyttinen mieli voi huomata tämän. Kaikella on tarkoituksensa.

Suurin ero uskontojen välillä on, että Kristinukossa annetaan vastuu jumalalle. Ja sitten kun joku menee pieleen, on se Jumalan vika. Esim. edellinen Helsingin piispa ihmetteli Jumalan tarkoitusta, kun palasi Tsunamialueelta.
Buddhalaisella on aina vastuu itsellä. Hän on oman karmansa orja. Mutta hän voi myös vapautua orjuudesta omalla päätöksellään ja toimenpiteillään. Buddhalainen harjoitus on nähtävä tätä tausta vasten. Sen tarkoitus on auttaa ihmistä pääsemään Egon orjuudesta ja löytämään energian ilo, jota myös jumalaksi kutsutaan. Se on vähän kuin terapiassa kävisi.