web stats
diashow
Juhani Hakala

Ajankohtaista

Viha ja käärme

Lue lisää »

Kirkko ja meditointi

Lue lisää »

Yksi vai monta Jumalaa?

Lue lisää »

Muualla verkossa

Jaa eteenpäin

Juhani Hakala

Juhani Hakala potrettikuva

Tapahtumakalenteri

Ma Ti Ke To Pe La Su
      1 2 3 4
5 6 7 8 9 10 11
12 13 14 15 16 17 18
19 20 21 22 23 24 25
26 27 28 29 30    
Tietotori

Uskonto ja tiede

Tiede vai uskonto – äly vai rakkaus                                           13.5.19

Juha Korhonen käsitteli otsikon aihetta (Ultra 5-6/19). Tutkijakoulutuksen saaneena minusta joitain asioita ja käsitteitä käsitellään hieman löysästi.

Uskonto ja tiede

”Tiede on historiallisestikin asettunut uskontoa vastaan”. Väite pitää paikkansa Abrahamilaisissa uskonnoissa, mutta ei esim. Buddhalaisuudessa.

”Buddhalaisuus ei ole uskonto, vaan mielen tiede”. ”Jos uskonto ja tiede ovat ristiriidassa, muutetaan uskontoa” sanoo Dalai Lama. Hän on jatkuvassa vuoropuhelussa tiedemiesten kanssa antavana osapuolena.

Tämä päivän mystiikka on huomispäivän tiedettä. Nyt 2500 vuotta Buddhan jälkeen tiede on todistanut monet Buddhan opetukset tosiksi: Kvanttifysiikka, Mindfullness, Kognitiivinen psykologia jne. Tiede piti Buddhan ajatuksia täysin huuhaana, kunnes tuli samoihin tuloksiin.

Korhonen sanoo ”…ettei, olemassaoloamme yksinkertaisesti voi selittää fyysisesti tai tieteellisesti”.  Väitän, ettei Jumala luonut maailmaa eikä Eeva syönyt omenaa. Buddhalaisuus ja tiede ovat lähes samaa mieltä elämästä ja maailman synnystä.

Tieteestä on monella tapaa tullut uskonto, jossa tieteentekijät olettavat kaikkien luottavan ja uskovan tieteen ainutkertaisuuteen…”. Tieteellä on tiukat kriteerit siitä, milloin tutkimistulos on kiistaton ja toistettavissa. Jos näin on, miksi tulokseen ei saisi uskoa?

Tieteilijät uskovat vain asioihin, jotka on todistettu. Ei voi olla uskontojen vika, jos tieteellä ei ole vielä keinoja tutkia niitä. Uskon, että kaikki ”yliluonnolliset” ilmiöt ovat todistettavissa, kun tiede on riittävän pitkällä.

Tieteen kielteinen suhtautuminen sen huuhaana pitämään on aiheuttanut sen, että meidän piireissämme suhtaudutaan tieteeseen kielteisesti. Jos maapallo pelastuu, on tieteen osuus varmasti aivan yhtä suuri kuin omat ja yhteiset päätöksemme. Talousjärjestelmäämme sisältyvä ahneus on suurin luonnon tuhooja.

”Tiede on uskomusta, jonka kaikkia löydöksiä ei pystytty näyttämään toteen – ne ovat vain olettamuksia”. Onpa trumppilainen väite. Suurin ongelma nykyajassa on, että jotkut meistä luovat oman totuutensa.
Tieteen määritelmään kuuluu, että sen tulokset ovat osoitettavissa toteen, jos koe toistetaan. Olettamus taas on hypoteesi, jonka totuudellisuutta tiede selvittää.

”Uskonnot sen sijaan ovat tiedettä, jota on koeteltu satoja, jopa tuhansia vuosia, ja ne sisältävät hengellisiä harjoituksia ja rukouksia, ja ne on havaittu toimiviksi”. Väitteen jälkimmäisen osan kanssa olen samaa mieltä, rituaalit vaikuttavat aivoihin.

Alkuosan kanssa olen täysin eri mieltä. Jos uskonto olisi tiedettä, olisi Raamattu totta. Neljä evankeliumia ovat keskenään täysin ristiriidassa. Pitääkö meidän tappaa homot ja sallia orjuus, kuten Vanha Testamentti suosittaa? Jos uskonto on tiedettä, onko siis Islamissa tiede osoittanut, että nainen on alempiarvoinen?

Äly

Korhonen pitää robotiikkaa vaarallisena, joka vie käsityötaidon ja ajattelun minimiin. Kun väki vähenee, ei tarvittavia taitavia käsiä riitä. Robotit ovat korvanneet vaarallisimmat, monotonisimmat ja raskaimmat työt. Robotit vapauttavat ihmisen jokapäiväisistä töistä henkisempiin hommiin. Kyllä esim. vihapuhe on henkisesti paljon tylsistyttävämpää kuin robotit.

Korhonen väittää, että aivojemme henkinen toiminta on vähenemässä ”” ….olisimme uudestaan kykenemättömiä … ajattelemaan mitään järkevästi”.

Mitenkäs tiede saavuttaa yhä uusia saavutuksia, jos ihmiset ovat entistä tyhmempiä? Henkisyys on selvästi kasvussa maailmassa. Onko se osoitus aivojen vähentyneestä käytöstä?

Korhonen puhuu yksilön tietoisuudesta ja rajattomasta tietoisuudesta. Mikä on yksilön tietoisuus - egoko?

”Äly ja rakkaus”-luku herätti paljon ajatuksia. Tunneäly on tärkeä. Mutta rationaalisen älyn väheksyminen
mietityttää. Esim. Buddhalaisuuden valaistuminen usein perustuu pitkälti rationaaliseen älyyn ja ymmärtämiseen.

Korhosen mukaan tunne on viesti keholta selvittämättömästä asiasta tai tunteesta ja niitä ei pysty käsittelemään rationaalisella mielellä. Itse ja moni muukin on selvittänyt hyvin rationaalisesti lapsuudesta juontuvia nykyisen elämän ongelmia.

Tunteet eivät toimi pelkästään Korhosen kertomalla tavalla. Jokin ihminen tai tapahtuma herättää hyvän tai huonon tunteen aiemmin tapahtuneen asian perusteella. Tämä määrittelee sen, mitä tunnemme tuota ihmistä asiaa kohtaan. Eli nämä tunteet määrittävät myös käyttäytymistämme.
Äly on toiminto, jota mielemme ohjailee”. On tämäkin varmaan totta, mutta mitä pitemmällä olemme tiellämme sitä enemmän intuitio – yhteinen tietosiuutemme ohjaa meitä.

”Äly on tulvillaan opittua tietoa ja uskomuksia, jotka rajoittavat kehitystämme ja elämäämme”. Luovuus on taito yhdistellä olemassa olevia asioita uudella tavalla. Opittu tieto ei rajoita elämää -päinvastoin. Opittu tieto on esim. muiden ihmisten kunnioittamista.

”….mutta jos ja kun tiede yrittää ottaa osaa uskonnollisessa elämässämme ja luoda olettamuksistaan dogmeja elämäämme, se astuu suohon”. Miten tiedemiehet voivat ottaa osaa minun uskonnolliseen elämääni?

Mitäpä sitten kun tiede osaa selvittää yliluonnolliset ja uskonnolliset ilmiöt. Menettävätkö ne merkityksensä? Kun kaikki on selitetty, eikä ole mystiikkaa, toimiiko uskonto?

Yksijumalaiset uskonnot ovat yhteiskunnallisia ja myös poliittisia uskontoja. Yhteiskunnat, arvot ja asenteet muuttuvat ja ne tuovat näille uskonnoille ongelmia. Ihminen ei ole muuttunut juurikaan 2500 vuoteen, joten Aasilaisten yksilöuskontojen opit pätevät edelleen.

”Mikä ja kuka meitä sitten ohjaa? Se on yksinkertaisesti sanottuna energia, Pyhä henki tai minkä sanan olet itse löytänyt”.
Näin on ja Amen.