web stats
diashow
Juhani Hakala

Ajankohtaista

Viha ja käärme

Lue lisää »

Kirkko ja meditointi

Lue lisää »

Yksi vai monta Jumalaa?

Lue lisää »

Muualla verkossa

Jaa eteenpäin

Juhani Hakala

Juhani Hakala potrettikuva

Tapahtumakalenteri

Ma Ti Ke To Pe La Su
1 2 3 4 5 6 7
8 9 10 11 12 13 14
15 16 17 18 19 20 21
22 23 24 25 26 27 28
29 30          
Tietotori

Tiede tullut uskontojen linjoille?


Tiede tullut uskontojen linjoille?                                                      3.2.21

Julkisuudessa törmää usein väitteeseen, että uskonto ja tiede ovat toisensa poissulkevia käsitteitä. Väite lähtee Kristinuskon tiedevastaisuudesta, joka yleistetään koskemaan muita uskontoja. Kaikki kristityt eivät usko esim. Evoluutioteoriaan, jolla on vankka tieteellinen näyttö. Eivätkä he varsinkaan voi uskoa Kvanttifysiikkaan, joka on Raamatun oppien vastainen: me kaikki olemme yhtä Jumalan kanssa. Itämaisilla uskonnoilla ei ole tällaisia ongelmia tieteen kanssa. Kuitenkin kristityt pitävät Itämaisia uskontoja täytenä huuhaana.

Dalai Laman mukaan, ”Jos uskonto ja tiede ovat ristiriidassa, muutetaan uskontoa” ja ”Buddhalaisuus ei oikeastaan ole uskonto, koska siinä ei ole Jumalaa, se on mielen tiede” (kirjassa: Maailman kaikkeus atomissa). Hän on jatkuvassa kontaktissa tiedemiehiin antavana osapuolena. Tämä jutun tarkoitus on osoittaa, että nykytiede todistaa vanhojen itämaisten oppien (Buddhalaisuus, Hindulaisuus) todenmukaisuuden. Paitsi että ehkä oppien alkuperä ei ole ainakaan kokonaan Intiassa, vaan Egyptissä. Käsittelen myös meille tutun Kristinuskon oppien paikkansapitämättömyyttä.

Länsimainen tiede on pitänyt itämaisia uskontoja huuhaana. Tämä päivän mystiikka on kuitenkin huomispäivän tiedettä, kuten Buddhalaisuus hyvin osoittaa. Ei ole kohteen vika, jos tieteellä ei ole vielä keinoja tutkia sitä.  
Johanna Blomqvistin mukaan:” Rationaalinen tiede ja mystinen todellisuuden välitön kokeminen edustavat kahta komplementaarista tietä todellisuuden ymmärtämiseen (s. 146 Hypertodellisuus). Kyse on eri näkökulmista, jotka täydentävät tosiaan.

Lähteenä uskontojen historiassa käytän Pentti Tuomisen kirjaa Gnosis. Kvanttifysiikan osalta lähteeni on Fysiikan tohtori Johanna Blomqvistin kirjat ”Hypertodellisuus” ja ”Kvanttifysiikasta energiahoitoihin”. Suosittelen näitä kirjoja lämpimästi. Kvanttifysiikkaan liittyvien johtopäätösteni perustelut ja tutkimustulokset löytyvät Johannan kirjoista. Vastuu tekstistä on minun.

Uskontojen kahtiajako

Uskonnot voidaan jakaa karkeasti kahteen, miten ne suhtautuvat tieteeseen. Toisen ryhmän opit ovat ristiriidassa tieteen kanssa. Kvanttifysiikka on osoittanut toisen ryhmän keskeiset opit tosiksi. Nämä kaksi ryhmää erosivat toisistaan jo yli 3000 vuotta sitten.

Uskontojen dokumentoitu ”Kantaisä” löytyy muinaisen Egyptin mysteerikouluissa. Tuomisen mukaan (ss. 14-15): ”Jumala käsitettiin yhteydeksi, jolla tarkoitettiin sitä voimaa, joka on kaikessa olevaisessa niin mineraaleista kasveissa eläimissä kuin ihmisissäkin. Tähän kuuluu käsitys, että elolliset olennot elävät vain siksi, että niissä elää jumalan voima. Tämä voima on ollut kaiken olevaisen lähteenä, ja sen voiman ykseyteen kaikki olevainen aikanaan palaa, kun olevainen loppuu. …He lähtivät siitä, että maailmankaikkeus on tietoinen ja ihminen on lähtöisin jumalallisesta tietoisuudesta… Egyptiläiset opettivat, että jumala on läsnä kaikkialla ja ilmenee ihmissilmin näkyvissä aineen maailmassa näkymättömänä ikään kuin säteilynä”.

Kvanttifysiikka on osoittanut, että käsitys kaikkialla olevasta säteilystä eli energiasta on totta. Kaikki on energiaa ja siksi yhtä. Osa kvanttifyysikoista uskoo, että tämä kaikkialla oleva energia on yhteinen tietoisuutemme, jota myös Jumalaksi voi kutsua.

Normaalissa kielenkäytössä tietoisuudella tarkoitetaan henkilökohtaista kokemusta. Myös tietoisuuden määrittelyt korostavat henkilökohtaisuutta. Termeillä yhteinen/kaiken kattava jne tietoisuus viitataan kaikkialla olevaan energiaan, mikä on tieteellinen fakta. Tesla rakensi tätä energiaa hyödyntävän koneen ja pari amerikkalaista myös tutki asiaa. Öljyteollisuus hoiti amerikkalaiset keksijät laitoksiin. Luulisi, että tällainen kone on ratkaisu ilman saastumiseen, ellei se loukkaisi öljy-, hiili- jne teollisuuksien taloudellisia intressejä. En ole löytänyt mistään tietoa, miksi näitä koneita ei jatkokehitelty.

Jo Animismissa ja Shamanismissa ihminen nähtiin osana luontoa, luonnon energiaa. Todennäköisesti nykyihminen on menettänyt kyvyn aistia tätä energiaa.

Egyptin opit löysivät tiensä myös Aleksandrian kouluun, jonka lähistöllä oletetaan Jeesuksen opiskelleen. Uskontojen kahtiajako tapahtui Persiassa. Oletuksen mukaan uskonnon vainoa pakoon lähteneet Egyptin mysteerikoulun papit toivat opin Persiaan 1300-luvulla eaa. Intiassa taas 900 luvulla eaa Veda uskonnon korvasi Brahman, kaiken kattava tietoisuus. Tosin Vedakin tuntee käsitteen Purusha, eli kosminen olemassaolo. Oletus on, että Egyptin mysteerikoulujen opin omaksuneet ”Sethin” lapset ylsivät matkoillaan Intiaan asti.

Antiikin filosofit, erityisesti Platon, vaikuttivat syntyviin uskontoihin: ihminen löytää itse sisäisen Jumaluutensa ja sielu voi toimia ruumiista täysin erillisinä. Aristoteles näki, että sielu on ruumiin aineeton muoto.

Sitten uskonnot jakaantuivat. Tuomisen mukaan (s 63) henkiset ”Telestai-gnostikot halusivat opastaa ihmisiä hengellisyyteen ja Valoon opetuksillaan ja omalla esimerkillään, mutta heille oli vierasta ihmisten manipulointi.  Sen sijaan teokraattisten maagien pääintressinä oli ihmisten hallitseminen ja ajattelutapojen manipulointi.”

Teokratia tarkoittaa Wikipedian mukaan kirjaimellisesti~jumalan~valtaa. Nykyään sillä monesti tarkoitetaan~valtiomuotoa, jossa~uskonnollisilla~instituutioilla tai johtajilla on suurin päätösvalta. Sivistyssanakirjan mukaan kyseessä on ”katsomus, jonka mukaan jumalalla on ylin hallintovalta ja hallitsija (tai myös kirkko/papisto, kirj. huom) käyttää valtaa hänen edustajanaan”.

Näin yksijumalaiset, teokraattiset uskonnot lähtivät omalle polulleen. Niistä syntyivät Abrahamilaiset sukulaisuskonnot Kristinusko, Islam ja Juutalaisuus. Toiselle polulle taas lähtivät valtauskonnoista Hindulaisuus ja Buddhalaisuus. Edellä olevia voidaan kuvata yhteiskunnallisiksi uskonnoiksi, jälkimmäisiä yksilöuskonnoiksi.

Toisaalta jako ei ole aivan puhdas. Islamin Sufilaisuus on lähellä Kvanttifysiikan käsitettä kaiken ykseydestä. Jo ennen Kristinuskoa syntynyt Gnostilaisuus perustuu Jeesuksen opetuksiin kaiken ykseydestä (Tuomaan evankeliumissa). Gnostilaiset eivät hyväksy Raamattua, koska se ei pidä paikkaansa, eikä kirkkoa. Paavalihan keksi myöhemmin Kristinuskon perusopit, jotka kyllä löytyvät monista Kristinuskoa edeltävistä kulttuureista.

Samoin Juutalaisten Kabbalan opit kuuluisivat kaiken yhteisyyttä korostaviin uskontoihin kuten myös Länsimainen Teosofia ja Jeesuksen kanavointiin perustuva Ihmeiden oppikurssi.

Itämaiset uskonnot näkevät kaiken kattavan energian olevan meidän yhteinen tietoisuutemme, kuten itsekin näen tässä jutussa. Vasta 5 vuotta sitten perustetiin kansainvälisessä tiedemiesten seminaarissa Tietoisuuden tiede.

Monissa uskonnoissa yhteisen tietoisuuden käsite vastaa uskonnon käsitettä Jumalasta kuten Brahman. Se ei tarkoita persoonallista ylijumalaa, vaan persoonatonta korkeinta tietoisuutta, pyhää voimaa, pyhää henkeä, joka ylläpitää kaikkea olevaista (Tuominen 58). Jeesus (Tuomaan evankeliumissa) ja Buddha ovat täällä eläneitä ihmisiä, jotka opettavat, että henkinen tie tähtää energiaan/tietoisuuteen/Jumalaan yhtymiseen. He ovat omalla esimerkillään osoittaneet, että se on ihmiselle mahdollista. Kyse ei ole etsimisestä vaan löytämisestä. Kaikki tieto on jo yhteisessä tietoisuudessa, maailmankaikkeus on atomissa.  Buddhalaisuudessa katsotaan, että valaistuminen on palaamista tähän energiaan. Tavoite on, että tämä tietoisuus ohjaa käytöstämme, eivät egon mielihalut. Tajunta laajenee jumaltietoisuudeksi. Luotu ja luoja yhdistyvät.
Yleensä näihin kaikkiin yhteisyyttä korosataviin uskontoihin kuuluu jälleensyntymisoppi. Ihminen on itse vastuussa henkisestä tiestään. Tien päässä on valaistuminen ja poistuminen jälleensyntymien kiertokulusta

Palvojat ja etsijät

Uskonnon harjoittajat voidaan jakaa karkeasti kahtia sen mukaan, mitä he uskonnosta saavat tai miten he hyödyntävät sitä: palvojat ja etsijät. Ensimmäisille oma uskonto on tärkeä, eikä usein hyväksytä muita uskontoja (Islam). Oppi on tärkeä ja kyseenalaistaminen on kielletty. Palvonnalla haetaan Jumalan apua, omaa etua, vainajien auttamista, palvojan alistamista jne. Tämä liittyy usein uskonnolliseen konservatismiin. Papiston ja henkiset tekstit, kuten Raamatun, ovat Jumalan sanaa, jota ei saa epäillä. Jos tiede uhkaa uskontoa, luotetaan 2000 vuotta vanhoihin asenteisiin.

Palvonta kyllä vaikuttaa positiivisesti palvojan asenteisiin, mutta se ei ole aktiivista henkisen tien etsimistä, joka usein edellyttää myös uskonnollisten rajojen kyseenalaistamista ja ylittämistä.
Abrahamilaisissa uskoinnoissa luotetaan Jumalaan, muissa vastuu omasta henkisestä tiestä ja elämän tapahtumista on itsellä. Muistan kun piispa Huovinen päivitteli Tsunamia tyyliin:” Joskus minä kyllä ihmettelen, että Jumala salli Tsunamin”.

Seuraava esimerkki kuvaa vanhojen ja usein väärinymmärrettyjen asenteiden hyödyntämistä. Raamatun homokielteisyys johtuu siitä, että aikanaan Juutalaisten ainoa keino selvitä hengissä arabikansojen puristuksessa, oli lisääntyä. Varsinkin kun homous oli arabeilla tuolloin yleistä. Paavalikin kyllä sanoi: ”Nainen vaietkoon seurakunnassa”, sen jälkeen, kun oli päästänyt heidät Jumalanpalveluksiin. Naiset häiritsivät palvelusta kyselemällä miehiltä: ”mitä se nyt tekee/sanoo”.

Kristinuskossa teologia on kehittynyttä ja Raamattu menettää merkitystään osittain sen takia, että osa papistoa jo tunnustaa Raamatun paikkansapitämättömyyden. Toisaalta fanaattiset ääriliikkeet (Vanhalaestadiolaiset, Jehovat) osoittavat kuinka väärin Raamattua voi tulkita. Maahanmuuttajat ovat pakottaneet kirkon suvaitsevaisuuteen. Islamin tilanne on tieteellisesti paljon huonompi. Siellä kyseenalaistava teologiaa pidetään Jumalan pilkkana. Islamissa keskitytään Islamilaisen lain tutkimiseen.

Teologia yhdistetään usein yksijumalaisiin uskontoihin, erityisesti Kristinuskoon. Buddhalaisuudessa puhutaan Buddhalaisesta filosofiasta, jolla on samoja piirteitä antiikin filosofian kanssa (esim. Revel, Ricard: Munkki ja filosofi)

Toisen ryhmän muodostavat eri uskontojen etsijät. He hakevat henkistä autuutta, valaistumista jne uskonnosta riippuen. He näkevät uskonnon vain kulttuurisidonnaisena välineenä, ei tavoitteena sinänsä. Keskeistä on oma kokemus ja ymmärtäminen, myös muiden uskontojen ymmärtäminen ja nyt myös tieteen, myös Kvanttifysiikan ymmärtäminen, koska kaikki on yhtä. Henkinen tie ei enää ole mystistä magiaa. Sillä pääsee eteenpäin mielen harjoituksilla, tutkimalla ja kyseenalaistamalla, eli tarvitaan omaa aktiivisuutta.

Kun eri uskontojen etsijät pääsevät ”perille”, he löytävät toisensa. Valaistunut ei enää tarvitse uskontoa, mutta he voivat opettaa uskonnon kautta muita henkistä tietä tarpovia, koska uskonto tarjoaa välineet. Kun olen tavannut henkisellä tiellä pitkälle päässeitä, en ole koskaan nähnyt kovin suurta eroa ajatusteni kanssa. Viimeksi Karmeliitta Abbedissa puhui kuin buddhalainen. Ympäri käydään ja yhteen tullaan. Kaikki on yhtä.
Dalai Lamalta kysyttiin Suomen vierailulla, pitääkö ihmisten kääntyä buddhalaisiksi. ”Ei missään nimessä” hän vastasi. ”Te osaatte parhaiten Kristinuskon ja löydätte autuuden sitä kautta”.

Kristinuskossa Logoksesta Mythokseen

Suomessa Kristinusko on murrosvaiheessa. Arkkipiispa Luoman mukaan (Nyt nostetaan Jeesus pöydälle, liian maallinen kirkko? HS 20.12.20) vanhoilliset piirit taistelevat logoksesta – opista (naispapit, homot, lesbot, heidän avioliittonsa) kun pitäisi kisata Mythoksesta, Jeesuksen rakkauden sanomasta. Raamatun paikkansa pitämättömyydestä kirjoitti Ville Similä (Mitä Jeesuksen elämästä tiedetään, HS 20.12.20). Rovasti Jukka Hautalan mukaan (Sukupuoleen sidotun vallankäytön murros ahdistaa monia HS 6.1.21) kirkko on suurten vaikeuksien edessä. Hän viittaa Kristillispohjaiseen konservatismiin, jota esiintyy ”Kristillisdemokraattien ohella muiden keskusta ja oikeistopuolueiden kannattajien joukossa”.

Vanhoilliset vetoavat Raamattuun. Mikä siis on Raamattu?

Vatikaanissa säilytettävä Vanhan Testamentin alkuperäinen teksti ei vastaa Raamatun nykyistä tekstiä. Vatikaani siis tietää asian, mutta on hiljaa. Erot tekstien välillä ovat huomattavat esim. luomiskertomuksessa.
Uuden Testamentin osalta teologit ovat samaa mieltä vain kahdesta asiasta. Jeesus kastettiin ja kuoli ristillä. Evankeliumit ovat pahasti ristiriidassa keskenään (Esim Paul Verhoeven: Jeesus Nasaretilainen). Testamentit on kirjoitettu ja käännetty monta kertaa sopivimmiksi ihmisen (lue miehen) ja sen hetkisen yhteiskunnan; valtaapitävien ja papiston tarpeisiin. Katolinen kirkko aloitti Raamatun muokkaamisen tarpeisiinsa.

Toisaalta taas Koraani on alkuperäinen, mutta antaa varaa tulkinnoille, joita valtiot ja muut valtaapitävät sekä miehet ja myös terroristit ovat käyttäneet hyväkseen alistaakseen muita – ja naisia. En edelleenkään ymmärrä miten Isis ja Taleban tappavat ja raiskaavat lapsia ja naisia, ja sanovat, että Allah on heidät tähän velvoittanut.

Katolisen kirkon vainon vuoksi ensimmäisinä vuosisatoina, gnostilaiset joutuivat kätkemään pyhät kirjoituksensa. Ne löydettiin Nag Hammadista vasta vuonna 1945, eli niitä ei ole muokattu. Yksi niistä oli Tuomaan evankeliumi, jonka mukaan se on ylösmerkittyä Jeesuksen puhetta. Aluksi kirkko kielsi testamentin jyrkästi, koska se on ristiriidassa paikkansapitämättömän Raamatun kanssa.

Tiedemiehet olivat laatineet historian tapahtumien ja Uuden Testamentin evankeliumien perusteella niin sanotun Q-lähteen, siitä mitä Jeesus todella puhui. Yllätys oli suuri, kun tämä tieteellisin metodein laadittu ”evankeliumi” vastasi Tuomaan evankeliumia.

Tosin Jeesuksen merkittävimmät vertaukset löytyvät sanatarkasti jo 500 vuotta vanhemmista Buddhan opetuksista (kylväjä, malka omassa silmässä, usko siirtää vuoria, vihollisen rakastaminen). Joten joku kontakti hänellä on ollut Buddhalaisuuteen. Tosin samat tarinat löytyvät eri uskonnoista. Yksi teoria on, että Jeesus olisi ”vaellusvuosinaan” tavannut Buddhalaisia pappeja. Joku on väittänyt, että he olisivat tiibetinbuddhalaisia, mutta se ei pidä paikkaansa, koska Buddhalaisuus tuli Tiibetiin vasta 600 vuotta myöhemmin.

Nyt voit kysyä, miten tämä kaikki liittyy Kvanttifysiikkaan? Siksi, että Kristinusko on pahasti harhateillä. Mutta Tuomaan evankeliumin Jeesuksen mukaan meistä voi tulla Jumalia, eli toisin sanoin voimme yhtyä kaikkialla olevaan energiaan, tietoisuuteen, Jumalaan.

 Buddhan opetuksiin hyvin sopivat Jeesuksen sanat: ”Olen sanonut, että te olette Jumalia” (Psalmi 82, jota Jeesus lainaa Joh. evankeliumissa).”Joka uskoo minuun, on myös tekevä niitä tekoja mitä minä teen ja suurempiakin kuin ne ovat, hän on tekevä (Joh 14:12)”.

Tuomaan evankeliumi kaiken ykseydestä:
”Minä olen valo kaikkien yllä. Minä olen kaikki: minusta kaikki lähti ja minuun kaikki palaa. Leikkaa puusta pala; minä olen siellä. Nosta kiveä, ja löydät minut sieltä.”

”He sanoivat hänelle, ”Kerro meille, kuka olet, että voisimme uskoa sinuun.” Hän sanoi heille, ”Te tutkitte taivaan ja maan kasvoja, mutta ette ole tulleet tuntemaan sitä, joka on teidän kanssanne, ettekä tiedä kuinka tutkitaan nykyhetkeä.”

”Joka juo suustani, tulee kaltaisekseni; minä itse tulen siksi ihmiseksi, ja hänelle tulevat paljastetuiksi kaikki salatut asiat”.

”Ei sanota ’katso, täällä!’ tai ’katso, tuolla!’. Ennemmin valtakunta levitetään maan päälle, eivätkä ihmiset näe sitä.”

Kristinuskossa on Jumalan pilkkaa sanoa, että ihmisestä voi tulla Jumala. Se joka itsensä ylentää… jne. Itämaisissa uskonnoissa valaistuminen merkitsee jumaluuteen pääsemistä - ihmisestä tulee Jumalan kaltainen. Energia – tietoisuus on levinnyt maan päällä, eivätkä ihmiset näe sitä. Mutta onneksi Kvanttifysiikka on vahvistanut sen olemassaolon.

Kvanttifysiikka ja uskonnot

Vanhassa buddhalaisessa harjoituksessa käsketään purkaa mielikuvituksessa tuoli ja ihminen atomeiksi ja kysytään, mikä erottaa näitä atomeja? Ei niin mikään.

Kvanttifysiikka on hyvin laaja kokonaisuus, joten tässä voin Blomqvistin kirjojen avulla vain raapaista pintaa. Esim. aikakäsitystä en käsittele lainkaan.

Yhä useammat tutkimukset antavat viitteitä siitä, että on olemassa yhteinen (morfinen) tietoverkko, jonka kautta voimme olla yhteydessä toisiimme. On jo tutkimustuloksia siitä miten yhteinen meditaatio, rituaali tai rukous voimistavat energiaa. Samoin on tutkimustuloksia, miten edellä mainitut muokkaavat niitä harjoittavan aivoja.

Hiukkaset voivat olla kaukana toisistaan, mutta silti niillä voi olla yhteys. Oletus on, että kaikki tieto on tietoisuudessa ja meillä on mahdollisuus päästä tuohon tietoon, kun egon kohina vaimenee, eikä enää ohjaa käytöstämme.

Jos ja kun meillä on yhteinen tietoisuus, moni asia saa selityksensä kuten paikasta riippumaton kaukovaikuttaminen, ja kaukoparantaminen. Sama asia voi myös toistua samanlaisena, joko toisella puolen maapalloa tai eri aikana.  On paljon kaksoskokeita, joissa kaukanakin eri paikoissa olevat kaksoset saavat samoja kokemuksia.  
 
Kollektiivinen tietoisuus on tieteelle jo aiemmin tuttu ilmiö, kuten esim. kansallisuustunne. On oletettu, että eläinten laumakäyttäytyminen perustuu yhteiseen tietoverkkoon.

On kiistatonta tutkimusnäyttöä, että ”ajatuksilla ja tunteilla on vaikutusta fyysiseen todellisuuteen” (Blomqvist 128) esimerkiksi koneisiin. Kvanttifysiikka palauttaa tieteestä 400 vuotta laiminlyödyn henkisen puolen.
Sielu ei ole kuulunut tieteen piiriin. ”Monet neurotieteilijät pitävät mahdollisina, saattaa olla vain yksi mieli” (Blomqvist 46).

Kyysyin 10 vuotta sitten arvostetulta opettajalta Tai Situ Rinpochelta Sherablingin luostarissa mikä on energia?  ”Energia on mielen voima” hän vastasi. Mielen voima voi vaikuttaa todellisuuteen.

On tieteellistäkin näyttöä siitä miten positiivinen ajattelu edesauttaa positiivisen asian tapahtumista ja negatiivinen ehkäisee sitä. Kvanttifysiikan mukaan tapahtumilla on olemassa erilaisia vaihtoehtoja, joista valitsemme jonkun. Oletan, että henkinen kypsyys vaikuttaa siihen valitsemmeko mielihalun vai tietoisuuden perusteella.

Buddhalaisuus näkee, että me luomme oman todellisuutemme. Meidän kokemuksemme, ennakkoluulomme jne aiheuttavat tunteita, jotka määräävät meidän käytökseksemme. Kognitiivine Pyskologia on tullut samoille linjoille. Henkisellä tiellä pyritään eroon egon vallasta, joka luulee olevansa osa objektiivista totuutta.

Kuten Buddhalaisuuskin, Kvanttifysiikka sanoo, että havannoitsija vaikuttaa havainnon kohteeseen ja toisinpäin.

Todellisuus riippuu mielestä, joka havaitsee. Aivot ovat mielen luomus (Blomqvist 58).

Perinteinen tieteen käsitys on, että tietoisuus on aivoissa. Nykytiede lähestyy käsitystä, että mieli toimii aivojen kautta, mutta ei ole aivojen tuotos (Blomqvist 212). Aivan kuten Buddhalaisuuskin ajattelee. Samoin näemme Fysiikan mukaisesti, että todellisuudessa on monia tasoja; ml fyysinen ja henkinen.

Dalai Laman mukaan kaikki on unta. Olen olettanut, että kyse on siitä, että luomme oman todellisuutemme, jonka luulemme objektiiviseksi. Tai sitten epälooginen alitajunta on todellisuutta, mehän olemme luoneet loogisuuden ja käsitejärjestelmät tullaksemme toimeen keskenämme. Entistä vakuuttuneempi olen kuitenkin, että todellisuus on ympärillämme oleva tietoisuus ja tehtävämme henkisellä tiellä on sulautua tähän ”Jumalaan”.

Mutta onko vielä muita todellisuuksia, joihin herkät ihmiset pääsevät, vai onko se mielikuvitusta? Vielä ei ole olemassa ”Kaiken teoriaa”, vaikka Kvanttifysiikka on ottanut aimo askeleen sitä kohti.

Annetaan Johannan vetää kaikki yhteen (s. 114): ”Koko maailmankaikkeus on itse asiassa toisiinsa kytkeytyneiden energiakeskittymien verkkoa. Kaikki on energian kautta kietoutunut toisiinsa ja myös me kaikki olemme siis kytkeytyneitä toisiimme. Pohjimmiltaan olemme kaikki yhtä ja samaa energiaa. Emme rajoitu vain erillisenä kokemaamme fyysiseen kehomme, vaan olemme paljon enemmän.

Kvanttifysiikan mukaan olemme siis kaikki hiukkastasolla yhtä ja samaa värähtelevää energiaa. On jopa mahdotonta sanoa mihin minä lopun ja mistä joku muu alkaa. Hiukkastasolla kaikki on yhtä, erillisyyttä ei ole.” M.O.T.